Viime aikoina olen enimmäkseen odotellut, että talvi tulis vihdoin, mutta ei oo näkyny.
Sitten olen odotellut sitkeästi, että uusi kultsulehti tulis postilaatikosta,
et voisin sen lukasta hualella pikkusysterini Kaislan kanssa.
Yleensä noista lehdistä ei khyl paljo jää jäljelle meikämandoliinin
käsittelyn jäljiltä, mutta nyt jääpi,
sillä esittelen Taimikinkun kategoriat sarjassamme vuoden koirat 2019.
Ja samalla haluan toivottaa onnea kaikille voittajille!
PS. Ei saa pahastua, tämä on vain huumoria :D
1. Vuoden aktiivikasvattaja
Vuoden aktiivikasvattaja meikämandoliinin mielestä on ehdottomasti mummukoira Kaste.Perustelut: Mummukoira Kaste on aktiivisesti kasvattanut masuaan kerjäämällä kunnianarvoisesti
ihan joka päivä maggaraa, juustoa tahi kinkunpalasia isäntäväeltä, siinä loistokkaasti onnistuen.
Nyttemmin on tämän aktiivikasvattajan ryhdyttävä laihikselle, muuten ei kohta mummun kintut enää kanna. R Ö Y H ja N A M! Ja lauvantaimakkaraa palkaks.
2. Vuoden kaunein kultsikka
Kauneimpaan kultsuun voi myös kompastua yöllisellä maggaranhakureissulla, koska siellähän se kaunistus jo on, kultuaan jääkaapin rapsahduksen. Ei kultsua ilman herkkua, eikä herkkua ilman kultsikkaa. Onnea meille kaikille, ollaan söpiksii!
Palkinnoks rapsutuksii ja paljon!
3. Vuoden mutapainija
Vuoden, tai ehkä kahden, jopa kohta yhdeksän ihan paras mutapainija on mummukoira Säde.
Missä mutaa, siellä mummu. Missä mummu, siellä mutaa. Kerrankos sitä nyt kauneuskylvyt otetaan
ja mummukan tapauksessa kahdet. Ja jos ei muuta, niin mummu kamppaa kaveritkin mutakuoppaan.
Palkinnoksi mummuSäde saa, arvatenkin, mutakylvyn.
O N N E A !4. Vuoden äänitorvi
Tästä käytiin kovaa käden-tai hännänvääntöä Helmiäipän kanssa. Kummalla on kirkkaampi ylärekisteri, kuka kovemmin kailottaa, kun kello soi? Missä on vessa?
Eiku siis, tästä tuli koiramissi, eiku kontrasissi, eiku äh...
Siis Helmiäipän kans päädyttiin siihen, et kerta kummallaki on yhtä kova ääni, ni jaetaan tää pysti.
Palkinnoks saatiin laittaa ämpärit päähän ja kuunnella tunti tauotta omaa haukkuamme.
Tämän vuoden ehdoton sohvaperuna on meikän systeri Usva. Se kuulkaas istuu ja kattoo kaikki ohjelmat maan ja taivaan väliltä, niin tietsikalta, pädiltä ku telsustaki. Eikä se väistä.
Kerran meinas tulla telkkari seinältä, kun Usva lähti ettimään kulman taakse paennutta hiirulaista.
Ja kattoo Usva Sohvaperunoitaki eteski ku ne syö jtn. Palkinnoks Usva saa kattoa avaraa luontoa tauotta yön läpeensä. Onnea!Tämmöttiis täl kertaa ja loput pullopostissa
Tee Taimikinkku Minellin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti