keskiviikko 26. marraskuuta 2014

Säde tahdon asialla


Meikä ottaa ny kantaa!

Vaik meikää aina luullaan tämmöseks blondiks yh-bimboks, joka vaan tsittaa jääkaapin edes venaa lördarii, ni ei  pidä paikkaansa.

Mä goisaan usein telsun edessä, ja kelatkaa, meitsi joskus öörat höröl hiffaa, mitä siel bamlataa.

Nyt just jengi o iha hiilenä ku samaa sukupuolt olevat ei saa mennä giftikseen. MIKS?

Joku melkosen fläsäri ihmisäijä sano, ku silt kysyttii, et miksei voi mennä giftikseen mimmit mimmien ja kundit kundien kaa, ni se vastas et: No, kun ei voi. Piste.

Ei tod. Meikä hiilesty ja pahasti. Meikä o yheksä skidin yh-mutsi, yks skidi jäi himaa ja meikäl ei oo äijää eikä muijaa, iha ite saan skidii purra korvasta et o snygisti.

Jos ny jumakeggalis sentää, joku haluu viel täs maailman ajas mennä giftiksee, ku kaikki vaa eroo kummiski, ni antakaa ny mennä.

Mä tsittaan 28.11.14 se fläsän pomoäijän eteen ja tsiigaan sitä meikän bruunil öögil suoraa sydämee, ni se heltyy. Ja kaikki ne muutki ku sanoo ei. Meen tsittaa sinne isolle dörtsille ja tarjoon tassuu joka kansanedustajalle, joka aikoo nii tehä. Hemppa, mun skidi, saa antaa pusut kaikille, jotka diggaa ja sanoo jepulis.

Se iso gubbe sano kans et ei aio huojuu eikä horjuu. Kelatkaa ku pistettäis mein Hempan kaa lenkille, äijä ois klyyvarillaan aikas rapsakasti. Mut Hemppa khyl antais silleki pusun, se o niin glaidu mimmi.

Sitä paitti meikäl o oma lehmä, tai no kundi, ojas. Mun jäbä Taavi, se o ihan loveentunu, lovessa, in laav ja sillee. Eikä silloo olleskaa mimmit mielessä, vaa sen suuri lovetus o yks mustanaamio, hemmetin komee jäbä. Kelatkaa ny, jos meikäst ei sit tulis koskaan anoppii tälle kundille, ku jotku dorkat sanoo vaa nounou...

Meikän ihmisäipäl o monta frendii, joil o jo skideiki. Niil skideil voi olla mutsi tai faija tai mutsi ja faija tai sit kaks mutsii tai faijaa. Mut ne mimmit ei voi mennä giftikseen keskenää eikä  ne kundit. Eikä niitten skidit oo yhdenvertasii sellasten skidien kans joiden mutsit ja faijat on giftikses.

Nyt tuli bamlattuu jo nii vaikeit sanoi, et meikän kuuppa koht halkee. Mut varmaa hiffasitte, mitä meikä ny o funtsinu. Funtsikaa teki.
Meikä lähtee ny goisaa, ja eri mestaa ku mis o telkkari, joku vois vahingos kelaa, et meikä onki iha fiksu dogi. Käyn eka tsiigaa, irtoisko pari lördarii.

Terppalerskius Säde


sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Apua, äiti! minusta on tullut nainen

Tsaudihauppaa vaan koko remmi!

Meikä Helmi Hemppa Hemuli Hempsuttaja on ihmeissään. Tähän asti moon saanu ihan kaikes rauhas sniffailla ympäriins ja dallailla menee koirapuistos.

Ny siihen kaikkee on tullu sillee niinku muutos. Iso, semmonen oikee bik inoormos muutos. Mä oon naine. Vissii mä döfää jotenki herkulliselt tai jotain sillee niinku. Mä pesen itteni ja mammaki pesee ja ihmisäippä. Vissii meikäs o joku houkuttava seireenihaju, semmonen et heiii jäbät, tänne päin....

Eilen oltii mamin kaa pitkäst aikaa hillumas koirapuistos, ni siihen tunkes semmone samojedi Roki, se änkes ja tunkes ja haukku ja puhis ja aina yrdes kiipee meikän selkää. Emmä mikään sahapukki oo. Sit mä vetäsin palkokasvit kirsuun ja rupesi ärisee sille. Must ois ollu kliffaa vaa hengailla ja olla sillee frendi, niinku. Mut tää jäbä teki iha kaikkensa et pääsis meikän villahousuihi. Ihan sairaan ärsyttävvä, niinku daa!

Sunnuntaina me päästii mamman ja iskän kans Espoosee moikkaa meitsien idolii, Tsorroo! Meil oli treffit yhes koissupuistos. Me oltii nii ilosii, et ei meinattu päästä koko puistoon sisään, juostii eka hulluna parkkiksel. Vähänkö taas huudettii...
No sit me päästii inee vihdoi sinne puistoo ja siel oli tietty, aivan ihqdaa, Tsorro Tsortsi siel portil venaa, punane huivi kaulas. Mist mä oisi tienny siin kohtaa, et se onki iha kikkolo koko jätkä!



Eka se komee jäbä vaa haisteli meit ja lähti menee hirveet vauhtii ympäri puistoo. Mutsi jäi sinne jonneki reunoil kaivelee jotai monttuu ja mä sit riemuissani kirmailen pitkin poikin ihan huoletta. Kunnes....

Se punahuivine kikkolo haistaa meikäst se jonku tuoksun, emmää ees piereskele, ni silti. Sit se lipoo huuliaan ja alkaa jahtaa meitsii, iha hullu kiilto silmis. Sillo vaa yks asia mieles: A- luokan äijän vauvanteko. Se saa viel agitoituu messiin yhen mustan vesikoiran ja ne pussittaa meikän puistonnurkkaan. Sit meikäl palaa käämit, ja Tsorron karvat vaa sinkoilee. Mä kiepun ja loikin ja juoksin karkuu koko oppitunnin mitä me sie oltii.
Olipaha oikee oppitunti rakkaudes: mite välttää himokkaat kikkoloköyrijät!
Ja mun mutsi vaa hirnu vieressä ja alko mulle ärisee...iha epää!

Sit onneks meikän ihmisäippä näki et mä alan olla iha hiilenä ja me lähettii Kantsua kohti ajelee. Moon goisannu kuulkaa koko päivän, on se rakkaus rankkaa puuhaa.

No, ku me lähettii himaa, ni meikän broidi Taavi kerkes tulla mukaan geimeihi. Se vetäs iha hervottomat itkupotkuraivarit, ku sen mutsi Säde lähtiki himaa.
Mut sit se löys lohduttajan. Himoköyrijä Tsortso löys uuden rakkauden kohteen, ennesku ees puiston portti sano naks. Sinne se jäi humputtaa meikän broidii Taavii, senkin kikkolo!

Rakkaus o nii julmaa...mä mielummin goisaan khyl sohval sillee niinku, enkä ikävöi tommosii kikkoloit, paitti vähä...Ei oo nii helppoo olla giltsi T: Helmi

torstai 20. marraskuuta 2014

Kymmenen kultaista käskyä

Jos sulla on kultsu tai aiot sellaisen hankkia, lue ensin Säteen ja Helmin skrivaamat kultsukäskyt!

1. Minä olen kultsu, sinun kultsusi. Älä pidä muita kultsuja, paitti jos ne budjaa meillä, on meikän frendei tai muute vaa diggailen niistä. Khyl muutki rodut oikeestaa käy, nii ja lajitki. Kyl kultsun sydämeen mahtuu kaik koirat ja kissat ja kanit ja lapset ja mummot, ja kummit ja kaimatki. Ja naapurin täti.

2. Kunnioita  kultsuasi varsinki jos se kunnioittaa sua. Pidä sitä hyvänä ja rapsuta  ja hoida ja ota syliin ja rakasta. Anna sen ratsata sun jääkaappis ja pyykkikorin sisältö ja kenkähylly ja namikaappi. Ja taskut.

3. Älä turhaan lausu kultsusi lempiherkun nimeä, ellet tod. aio sitä sille antaa. Olipa se sitten lördari, jauheliha, lihapulla, juusto, dentastix tai possunkorva. Tai ihan mozzarellapallero. Vältyt monelta kuolajojoliukastumiselta.

4. Ulkoiluta kultsuasi säännölleen, vie mettälenkille ja tsimmaa ja visko dummya ja tseboja ja boltsii. Anna sen dallaila skutsiss ja pellolla ja jahtaa rusakkoi ja fasaanei. Kultsua ei o tehty vaa remmilenkkei varten.

5. Pidä kultsu puhtaana ja terveenä. Klippaa kynnet ja borstaa turkki. Vaikkei se aina diggais. Vie lekuriin ku pitää. Äläkä syötä sitä liikaa ettei siit tuu armoton fläsä, joka vyöryy läähättäen eteenpäin ja on aina joku mesta klesana. Se on sporttinen otus.

6. Älä paa dörtsii poseen ja jätä kultsuu sen taakse, yksin pitkiksi ajoiksi. Se tuunaa soffan, lukee lehtes, käyttää kyniäs uusiin tarkoituksiin ja lannoittaa sun lattias, ehkä ja meibii. Voi muotoilla listat, uusia tapetit ja maalipinnat sekä lattiamateriaalit tarvittaessa. Ole onnellinen, kultsusta on moneksi. Se o varsinaine remppareiska.

7. Anna kultsun rauhas sniffaa aamu- päivä- ja iltameilit sekä lähettää viestei frendeille. Anna sille koirafrendei, sillä kultsu on laumaeläin ja viihtyy muiden elukoiden kanssa. Skaffaa sille himaan lajitoveri. Tai viisi.

8. Tsennaa et se skidi söpö pulleropallero o eläin. Mieti, mist aiot skidin skaffaa, et himaan tulee terve ja ilonen kultsu. Muista, et siit tulee iso koissu, joka tarvii treenii ja aivotöitä. Ku on kliffaa ni kultsu hiffaa. Viel paremmin, jos saa kans lihapullan.

9. Ku kultsu alkaa olla gamla, ni anna goisaa niin pitkään ku haluun, vie lyhyille lenkeille ja herkuta rauhassa. Rapsuta ja rupsuta, magan alta ja ööran takaa. Siit se diggaa.

10. Sit ku kultsu on liia gamla tai klesa tai molempii, ni vie se lekuriin ja hoida. Jos ei voi hoitaa, ni anna sen goisaa vaa pitkää unta, ei tarvii herää enää. Kultsun paras frendi päästää kultsun menee. Sit se saa kirmaa kanipelloilla ihan täpöllä. Korvat lepattaen.

Nih! T Helmi ja Säde

keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Teinikoira Säteen päiväkirjasta: paljastuksia

Termos!
Soon meikä Helmi ku pääsee ees joskus sillee skrivaa, mutsi omii koko blokin viäl. Epää, siis!
Mun mutsi Säde on antanu itestään semmosen pyhimyksen kuvan, tavallaan. Muka joku Kreiskelli tai Kuningatar Silvia. Räpsyttelee vaa öögahaituloi ja o nätti. Meitsi on aina ja oolveis se hirmuskidi, jota saa hävetä. HÖH! No, mä vähän kaivelin bik siikrets boxii ja löysin mutsin teinikalenterin. Mutsillahan on häpibööddei 5.6. Se o födannu 2011(fossiili). Ei tod ja hyvää päivää...tsekatkaas näitä:

Marraskuu 2011  
Mamma vei mut Vantaalle. Pääsin moikkaa broidi Kamuu ja systeri Elsaa. Vähän aikaa siin kelattii broidin kaa et mitä kivaa hiffattais. Systeri Elsa oli iha nössö, tsiigaili vaa meit kahta dorkaa, ku vedettii ihan urpoina pitkin nurtsii. No mä hiffasin aika pian, et siinähä o ihana p*skaoja siin ihan nenun edessä. Eiku sinne, ojaa ees taas korvat lepattaen ja broidi perässä. Jotain siält taas joku piipitti et pois ja tänne, hahahhahahahahhhaa, kyllä teki höpöö! Ja kasvattaja nauroi vedet silmissä, äippä ei. Suihkuhan siittä seuras. Vähänkö jos lähtee lapasesta, ni heti ollaan ruttuturpana. Ei voi kässää.

Helmikuu 2012 
Tänään olin äipän kaa pellolla. Iha täs Kantsus, kelaa pelto. No oon ollu melko snygisti, ni se laskee mut irti. Saa pelmuta hangessa ja muuta kliffaa. Paitsi tänään. Meikäst o iha ihqui noi tyypit ku vetää laudat klabbeis ja huitoo semmosil kepeil menee. Äippä sanoo hiihtäjä, ei mene...Meikä o siin kohtaa jo iha liekeis, kelatkaa, pääsee kerranki iha täpöll kirittää urkkaajaa, meitsihän on melkein Immo Kuutsa, valkoinen valmentaja. Meikäl o vaa paksumpi fleda. No ei siinä mitää, taas riemu repee. Mä oon niinku paikal mut en läsnä. Keskityn vaa siihen hiihtäjään ja lähen pinkoo otsasuoni pullottaen, häntä ojossa. Snygisti vedän siin hikilautailijan vöylissä, jotai se huitoo niil tseboilla. Ja mutsi KARJUU, HUUTAA, KIROILEE!!!! NOLOO!!! Mähän koutsaan. Älä häirii. No sit mä havahdun siit valmennustranssista ja lönköstän äipän luo. Se pitää mykkistä koko illan. Ei lördarii. TuplaHÖH!

Toukokuu 2012   
Äippä vie meikää usein tohon Kartanonhaan koissupuistoo. Mul o siel monta frendii, joiden kans saa hilluu. Se o vaa kumma, et meitsin läppäkorville tapahtuu jotain ku meen sinne. Ne niinku jotenki sulkeutuu, en ihan mitää kuule. Kummallista. No, se mesta oli muuten jo ihan kuiva. Mut keskellä hiekkistä oli hermeettinen mutakuoppa. Mä hengailin frendien kans, mut jotenki se muta alko sjungaa meikälle: Sädeee, tulee tänneee, niinku joku koiraseireeni. Mutsi jutteli jonku kaa eikä snaijannu olleskaa, mitä siin koht tapahtuu. No siellähän mä pyörin. Kuiva, snygi päivä. Kaikki muut koissut o ihan puhtaita, ja sit meikä...Kaikki ihmiset griinaa mun äipälle, et fiksu koira... Ei siin mitää, mut mä kävin viäl kuorruttaa itteni hiekassa. Mitäs siin, savetti housuun ja uuteen nousuun! Äippä pesi mua tunnin. Mutis ain välillä mutarastat ja jotain jotain...

Heinäkuu 2012  
Mä pääsin äipän megessä landelle, pöndelle, junttilankorpeen ja mitä noit ny o. Mageint o et siel saa tsimmaa ihan koko hela dagenin, melkee. Ja siel o äipän ihmisbroidi, diggaan sitä ihan uberisti. Ja mähän tsimmaan, sit ain välil huudetaa veke sielt jorpakosta et taas jotai hotspot ja kuivaamaan ja jotain...emmä kuule mitää ku meni vettä korvaan. Sit mä hiffasin räpyläjalan, höyhenpaistin, siis sorsan. Siin se lipu ku ruottinlaiva. No meikä tsimmaa perään, taas mä kadotan todellisuuden ja seuraan sitä sorsaa, ku hai laivaa. Tai no noutaja sorsaa. Ja tsimmaan vaa...koht ei näy tuttuu rantsuu eikä ihmisjengii..Panikos iskee, rantsuki o vaa jotai heinää ja pursuu...upottaa, karvat painaa...Sit onneks paikalle soutaa pelastuspartio juntti ja mäntti (siis äippä ja sen broidi). Niil o semmoi botski, seki lipuu. Se lempibroidi nostaa mut kraivelist botskii ja mä oon nii häpi, et loikkaan takas tsimmailee. Nyt kylläki rantsuu ja mökki kohti. Sit mä goisasin koko loppupäivän. Äippä mutis taas jotain routa porsaan ja jotain. Mähän oon koira ja ny o kesä!

Nii, et tämmöst oumaigaad, mun mutsi valehtelee mulle....viel oli muitaki juttui, kaiken maailman kaatamisii ja kakkelinsyöntii ja siin pyörimist ja karkailuu ja siis ihan hirveesti huanoo käytöst. Mähän oon niinku tavallaan ihan pyhimys meibii tohon äippikseen verrattuna. Ehkä.

Tällei T Helmi






perjantai 14. marraskuuta 2014

Koiranomistajien arkkityypit

Jeppistä jeps ja sillee!

Tänään mä tsennasin skrivaa ku moon kelannu erilaisii koiratyyppei ja niitten ihmisii. Ku ollaan dallaamas mamman kanssa ni aina me törmätään kaikensortin jengii. Täs ois neljä eri koissujen arkkityyppiä. Tsennatsä ittes vai ootkos joku kombo? Testii ei ny oo, ku en osaa duunaa.

Tottisäijä
Tottisäijällä ( voi olla myös muidu) on yleensä ehkä meibii rotikka, sakemanni, voi olla belkkari myäski. Mitä stydimpi sen parempi. Tottisäijän koira goisaa häkissä tai tarhas. Se on hajuton, mauton ja väritön. EI vedä, kerjää, istu sohvalla (missään nimessä!) eikä tee mtn mikä äijää (tai muiduu) ärsyttää. Jos tulee lenkil vastaa, ei saa ees kuikuilla sivulle. Käy tottis-treeneis. Saa makupaloi vaa ku tekee superisti. Tottelee omistajaa vasemman varpaankynnen asennosta. Tunnistaa vasemman varpaankynnen asennon silmäluomen asennosta. Oikee koulutus on aloitettu kohdussa, koira toimii ajatuksella, joka on siihen istutettu yhdynnässä. Amen.

Fifi- täti
Fifi tädillä voi olla mikä vaan taskukokoinen koira, jolla on helevatan terävät hampaat ja kimeä ääni. Fifi- täti voi olla muidu tai giltsi tai kundi tai äijä, ikähaitari 15- 60- ja kuoleman väliltä. Yleensä Fifin koissukka mahtuu isompaan teekuppiin tai mamman/papin kassiin. Sillon myös usein jotai vaatteit päällä, ja rusettei, olipa koissu giltsi tai kundi. Yleensä ottaen ehkä meibii niit koissui hatuttaa niin pirkuleesti ne mammat ja papat et ne siks ärjyy ja kiljuu. Jos ne tulee vastaan, ni Fifi- täti nostaa koissun kainaloon ja sielt se pitää ihan helevatanmoisen kiljuntakonsertin. Himassa Fifi- tädin koissu saa tiätty hanhenmaksapalleroit ja vissyy. Siks närästää ja hatuttaa.

Näyttelynörtti
Näyttelynörtti venaa sekkarin kans, milloin Koiramme-lehti tippuu postilootaan. se alleviivaa siält kaikki, ihan kaikki näyttelyt ja alkaa spekuloida, kelle dumarille vois sessen viedä, et sais ROPit ja SA:t ja semmoset kaikki, niih. Se pitää taskussa minitrimmerii, et voi ojentaa korvakarvat vaik kesken lenkkii...Kynnet pidetään superlyhyinä, superöljyt vedetään naamariin 24/7 ja vaik unest ku nörde karjasee: SEISO! ni sesse on häntä ojossa. Kehäjuoksuu reenataan urakal ja näyttelyremelii pidetää tyyny al ihan vaa et muistettais. Kaapis o föönit ja pyyhkeet ja geelit ja suihkeet et koira ois tosi glamoröösi just eikä melkeen. Jos jtn nekatiivist pitäs hakee, ni näyttelynörtin koissukka voi käydä p'skaojassa pyörimässä 5h ennen sitä tärkeint päivää. Sit o elämä pilalla. Ja tuomari o ihan takamuksest. Sit mennää mätsärii ja imuroidaa sielt kaikki palkinnot, jos ei muuta.

Normisetti
Normisetti o kaikki rodut,ja seropit, peiffil tai ilman. Niitten ihmiset on suht normijärjel varustettui. Koissut saa hyvä kotikasvatukse, lördarii ja juustoo myäs. Saa goisaa sohval ja vieres, piereskelläki voi. Silmil saa kattella ja kerjätä nii paljon ku kehtaa. Ulkona ku ollaan ni saa haistella postit ja ihmetellä ohi menevii. Tervehtiiki saa. Variaatioit on monii. Yks vetää, toinen ei. Yks haukkuu, toinen o hiljaa. Nääki reenaa, mut rennolla otteella. Jos ei diggaa, ni voi aina jättää väliin. Näyttelyiski käydää, ku keritää. Aina ollaa siistei ja nättei, mut ei mitää hikipäämeininkii. Jos ny vähä pyörii p*skaojas, ni sit vaa mennää kylpyy, sou not. Nää on myöski näit ihmisen kavereit.

Nii täs ny ois tämmösii. Ota rennosti, älä asenteella
En pure (ainakaan heti) T: Säde


lauantai 8. marraskuuta 2014

Säde ja deittipalsta

Jeespoks pallinaamat!

Mul on tylsää, skidillä on puolukkapäivät, hilloviikot, mökki remontissa ja maalarit käymässä. Mä en pääse toteuttaa itseäni koirapuistoon, hakee uusia kontakteja ja sillee. Mä oon tämmönen viriili narttu, uhkee beibe ja kaikkee. Pitäs päästä tapailee uusia tuttavuuksia, ystäviä kun ei ole koskaan liikaa. Mä laitan ny tänne oman senssi- ilmon, jos vaik tärppäis :)

Moi, moon Säde 3vee ja 4kk kultsunarttu stadista, ehta blondi, 32 kiloo elämäniloo. Siis hoikka ja pitkäsäärinen, melko bodattu ja treenattu mimmeliini, kauniiksikin kehuttu! Meikäl o pitkä fleda ja erittäinki snygit pöksyt. Mullon yheksän skidii, mut se ei oo rasite. En etsi lapsilleni isää, heillä on jo se, jossain tuol Pohjanmaan perukoil.

Arvostan syvällisiä keskusteluita, intiimejä hetkiä sohvatyynyn kanssa ja voimahaleja. Diggailen pitkiä metsälenkkejä ja kuutamouinteja. Riistaviettisyys on syvällä, jos koet sen, ois iso plussa. Etenki kanit ja fasaanit saa mut syttymään.

Jos nyt jotain negatiivista pitäs hakee, ni mä oon yh-mutsi, mullon himassa yks skidi, mut mul on hyvä tukiverkko, sun ei tartte kantaa siit taloudellista vastuuta. Mä hoidan kyl omani.

Koulutuksena meikäl o pentukoulu, TOKON alkeet ja jatko, kaverikoiratoiminta ja elämänkoulu tiätty. Olen muuten maisteri, uimamaisteri.

Etsin seuraa tositarkoituksella, seropit ja kaljupäät älkööt vaivautuko!
Sinä lihaa syövä heterokoira, villi ja vapaa, löydänkö sinut näin?
En pure (ainakaan heti)!
Mun motto on: Joka kuuseen kurkottaa, sitä tikulla silmään, tai jotain....
Sulla pitää olla päräyttävä pärstäkerroin, pätäkkää povarissä ja pitkät pökät.
Noutaja ois kiva ylläri...

Älä kulje onnesi ohi, jepuliskeikkaa Säde