asiasta koiratalouteen

Shuubiduubiduu frendit!

Tänään me kelattii muden kans tätä erittäinki rikasta suomen kieltä. Ku ihmisil o kaiken sortin sanontoi ja läppiä, joita ne sinkoilee sillee kevyesti toisillee bamlatessa, ni meki halutaa.

Siks me modattii näit joitki läppii sillee sopivasti tiätsä koissuille. Täs o parit esmeks. Tai kybä.
Käytä, jos kykenet.

Asiasta koiratalouteen
Jos pitää bamlatessa vaihtaa judeemii ni voi tresaa tätä.
"Asiasta koiratalouteen, mites teiän Sesse voi?"

Ei oo kaikki namit kipossa
Kliffasti ku täytyy ilmasta, et joku o ihan daiju.
"Hiffaatsä et tol meiän kultsul ei oo tänään kaikki namit kipossa?"

Lähti ku kultsu kaislikosta
Jos jollain on kova kiire johki, ni tää kielikuva vois sopii.
"Mikäs sille tuli? Lähti ku kultsu kaislikosta."

Älä muuta murise!
Jos pitää sillee vahvasti olla samaa mieltä tai jtn.
"Kyllä on meiän Irma Annikki tänään tottelevainen. Älä muuta murise!"

Ei tuu pentua eikä pökälettä
Ku joku menee täysin metsään.
"Ny menee khyl hermo. Ei tästä tuu pentua eikä pökälettä!"

Airot nou ja mela plumpsis
Tää sopii vepeilyy tai muute vaa vesille.
"No mites se ny tollai lähti mättäältä botskii vetää? Airot nou ja mela plumpsis."

Älä vyöry mun valjaisiin
Jos joku käy uhoilee vaik puistossa.
"Hei jannu, mikä mättää? Älä ny käy vyöryy mun valjaisiin! Iha piispolitiikka!"

Parantaa kuin kultsu kerjuuta
Ku pitää kehuu jtn.
"Hei, sähän parannat ku kultsu kerjuuta, buenoo!"

Ei se meikän kirsua kaivele
Jos ei kiinnosta.
"Kuule, ei se meikän kirsua kaivele, Jatka vaa."

Hyvin sä vedät
Vetävälle koissulle.
"Hyvin sä vedät, mut voitko jo lopettaa?"

Hemppa ja Säde kiittävät ja kuittaavat. Routser.

PS. Täsä viä yks: Parempi pehmo suussa, ku kymmenen pesukoneessa.

Tuhti tietopaketti tuhnuista, tortuista ja tirautuksista

Tsädääm kullerot!

Tänään me muden kans kelattii valottaa teitä täst eläinten eritemaailmasta, aateltii avautuu kaiken maailman plörähdyksistä, liruista ja falskauksista. Ehkä opitte jtn, ehkä ette. Mene ja tiedä, voipi olla oma lehmä ojassa tai kymmenen oksalla...tai jtn...

Noh, ekakskö tulee pentula kotio, ni joka mesta o vuorattava papruil, jot se skidi osaa lirkkiä muualleki ku sukille. Sit hirvee ilo ja onni kehiin, ku tulee kusandeerokset pihalle eka kertaa. Eikä mtn kuonoja kusilammikkoon, jos ei heti osata..khyl se siit. Pisulipaprut on myäs erittäinki edullisia pentuleluja, etenki ku ne on mukavan pehmeitä ja möyheitä. Niil voi somistaa joka nurkan ja rakosen ja pikkuskidin hampaanvälit.

Isommat koissulit haldaa jo sit hommat, yleensä, eivät pissi ja ruiki minne sattuu, ainakaan noin yleisesti ottaen. Vähän jos koipee nostaa keittiön pöydän jalkaan, ni heti ollaan sanomassa. Böönat o iisei, ne plöräyttää pisulit just siihen ku pitää ja sit matka jatkuu...eiku...eiku...eiku..viel toho... ja täs o ollu joku jäppinen...ja täs...eiku venaaaaaa.....

Jäbät o sit iha oma judeeminsa. Skidinä ne lirkkii niinku mimmit, hanuri vaa maihin ja se o siinä. Sitku alkaa se koivennoston reenaus, ni siinon useempiki nuori jäpikkä pyörähtäny ojan kautta onneen, ku ei oo ihan ollu toiminta balanssissa.
Kaikki tolpat kelpaa sit strittaamiseen ku sen homman haldaa, myös ihmisen klabbi, portaikko, pöydän jalka, reppu, lelukori, juu neim it. Ei voi hiffaa, miten sielt niitten pippelströmeist riittää sitä tavaraa...

Sit o toi kiinteempi osasto. Skidivinkuloilt tulee verrattain valtavia kärmeksiä aluks, ja yleensä yöaikaan ja sisätiloihin. Aamuhämärissä pentusen omistajan pitää olla varuillaan, ettei vetäse ukemeja liukumiinan. Äkkii ne hiffaa, et se tavara pitää tööttää raikkaisiin ulkotiloihin.
Meikän mude on ihan pettämätön tos hommassa...se ettii sitä kakkendeerosmestaa tovin jos toisenki. Täs ois niinku hyvä...eiku...toi puska...eikäkö...hmph...no nyt...selkää köyrylle...eikä..eikun tonne....
Meitsi tunkee syvimpään viidakkoon, minne hihna antaa myäden ja päkeltää papanat pikaisesti. Sit hirvee loikka veke sielt döfästä. Ja taas karavaani kulkee. Tietty ihmisäippä kaivaa ne kakkikset sielt pussukoihin ensin.

Ripaska, ripsa, varpusparvi ja pyrstöyskä o sit asia erikseen. Yleensä iskee keskel yötä tai ku jengi ei oo himas. Aikas ulistuas, joko ihminen herää ja vie sut kiireellä tarpeilles tai sit räjäytät loppuun asti pidäteltyäs aivan hervottomalla paineella paskaruiskun pitkin seiniä. Ja lattioita. Ja joskus kattoa.
Elämä on.

Joskus voi olla nii skeida mäihä et tulee pyrstöyskä ja pitkä sylki yhtä aikaa. Siinä sit pirjoot ja ripsaat...tulee tavaraa tuutin täydeltä sekä edestä että takaa...paska reissu, mut tulipahan tehtyä..Se vaatii sit jo hoitotoimenpiteitä, mut onneks noi ihmiset osaa jelppiä koissuu mäessä, ja mäen alla.

Mykät hiihtäjät, fiisut, leijat ja mitä näit ny on o aika vaarattomii mut aromikkait. Oikeella ruokinnalla meist kehkeytyy kunnon aromipesii. Kuhan muistat et jos liian innokkaasti pääsee huohotinputki falskaa ni voi tulla varren kanssa ne pöhinät pihalle.

Tämmösii tällä kertaa ja nyt mammimaan, son moro T Säde ja Helmi

PS voi hyvänen aika ku mua hävettää T Säde

Surun päivä

Heips vaa...

Tänää meikä o surulline, ei lähe isosti juttuu, ei.
Vaiks sanotaa, ettei me mtn hiffata, ni khyl me jtn kuiteski. Meikän mutsi läks tänään sateenkaarisillalle, Hempan mummu ja meikän äippä. Ei siin paljon muuta. Tää on teille kaikille, ku on menettäneet jonku läheisen koissukaverin.

Ei tartte spiidaa lainkaan
emmä mihkään menny.
Mä kuleksin täs rinnalla ihan lähellä
pidän tassulla kii ja hengailen.

Mun kroppa delas
se ei jaksanu enää heiluu messissä.
Mut mä tsennaan viel tän elämän menon
ja diggailen teiän megessä.
Mä goisaan vaan hetken ja sit te tuutte.
Mä saan taas herkkui ja rapsutuksii.

Teitä venatessa
nää enkelit tsiigaa mun perään.
Ettei must tuu mikää takkukasa.
Ois noloo.

Sofian muistolle Säde ja Helmi

Näytelmissä vol 2.

Terppahuiskius ja lerskius!

Meitsi tsennaa, et toistoks menee, mut toi ihisäippä ku meit aina roudaa noihin koissunäytelmiin säännölleen, ni pakkohan niist o stoorii vääntää, taas kerran.
No, pitäähän meiän käydä dallailleeki joka himmee päivä, ni mikäs siinä sitte...

Niinko, eilen sit, koitti taas se daageni, ku meikä vietiin trimmattavaks kasvattajalle. Hermeettinen dogilauma, ja ei mtn saumaa päästä hilluu niiden kaa. Aamul eka, sillee hyvä ku on morgenit kerenny heittää, ni raijataan shampoopyykille saunaan, kas ku ei saunan taa...en ala khyl mtn...No, mä siedän...just ja just...

Sit eikäkö bilikaa ja äipän kaa ookailee...no sinne saksittavaks jolleki pöydälle, alas ei kehtaa loikkaa ku voi mennä kuuppa halki ja poikki ja muutenkaan ei uskaltais...

Sit himaa ja mihkää ei saa mennä pöpelikköön hilluu, ei nurdelle pyörii, eikä pasandereihin laisinkaan....voi video, mikä tiukkapipo toi tyyppendaali on...

Aamul sit lähettii taas, kassi täynnä nakkeja ja hanhenmaksapalleroi. Meikä siin iha liekeis et ny pääsee vihdoin hilluu...ni ei taaskaan...Jumaleissoni ku oli hienoo koissuu koko Tuomarinkartano pullollaan..joo ja meikän broidi Taavi kans, eikä pienintäkään mahista mihkää painimatsiin.

Onneks meikä o ihan semipron osapro jo nois näytelmäjudeemeis, sitäpaitti meikäl o nii hyvä kehäkettu semmosena händlerinä, etten paljon ees viittis hilluu.

Sit oliki jo meikän fugi mennä sinne areenalle patseeraa..ihan hyvin mä vedin...ja heiluttelin dumarille häntääki. Johonki järkkää meiät piti lykkii ja meitsi oli sit pronssilla...Meikä oli ihan tyytis, kunnes äippä tsiigas ne arvostelut, voitteko A R V A A

Meikäl o hyvä kuuppa, ja griinaanki snygisti. Klyyvari pitäs olla pikisempi!
S I I S  M I T Ä ! Ens kerrall meikä vetäsee plankit kirsuu, tunken naaman multaan, nuoleskelen tervaa, pyydän äippää värjää permanenttitussilla kirsun iha bläkiks....
Nymmä hualestun....
No ei vaiskaan...muuten meikäl oli iha hyvät kulmaukset tai jtn ja vedän rundii ihan kepeesti...
Vaiks mä vähän hilluin ja elämöin, ni aloin olla jo ihan koissuks siel näytelmis, ei tarvinnu äipän enää nii hävetä meikää.

Yks juttunen mua harmitti, joku tyyppi oli jättäny koissun kuumaan autoon, suulis brennas aikas hotisti ja se koissu kilju isosti apua siel bilikassa. Onneks joku supermääni meni ja vetäs sen ikkunan ihan hajalle, et se koissu saatiin veke sieltä...Joku toinen veti kans dogiaan pataan, ku se ei ollu ees pronssilla...hei tyypit, ei sillai. Tää koissunäytelmä on tärkee juttu, mut ei siit saa vetästä palkokasveja nii kirsuu et hermo menee. Ihan vaan piispolitiikkaa ja hyvää meininkiä koissukansalle, joka näytelmissä vaeltaa.

Onneks me kultsut ollaan tosi letkeetä porukkaa ihmistemme kanssa ja osataan relata joka mestas, myös näytelmis. Niitä lisää venatessa.
Tersun lersun Hemppa Helminen

Kultsun elämää

Terve!

Kerrankin pääsee ihmisäippä koneelle, kun mimmit viettää kesistä. Kerronpa teille snadit stoorit näiden likkojen elämästä, ehkäpä löydätte yhtymäkohtia, ehkäpä ette...meibii ja sillai kai...

Sulkekaa silmänne ja kuvitelkaa tämä (älkää liian pitkäksi aikaa, että näette lukea):

Herkkä aamuinen ulkoilulenkki, linnut laulaa, aurinkokin hieman pilkistää pilven lomasta. Kaksi kultaista syö heinää ja lompsii etiäpäin erittäinkin unisen omistajansa kanssa. Melkein voit kuulla korvissasi jotain herkkää klassista...
Ja sitten...pusikosta pomppaa rusakko tai kaks...pyörähdät salamana 360 astetta, melkein naamalles, olkapää sijoiltaan ja nilkka rullalla. Pauttiarallaa 60 kiloa liikkuvaa blondia lihasta pyrkii kiihkeästi haukkuen rusakoita jaagaamaan....Kerää siinä sitte ittes ja yritä olla hermostumatta...jatka matkaa.
Ihanaa elämää kultsujen kera :D

Syksyinen metsäretki, ihana ruska, kirpeän kipakka syysilma, raikas ja kuulas. Kaksi kauniin valkoista kultaista, niin tottelevaista, siinä rinnalla...
Kunnes, katoavat kuin pierut Saharaan. Siinä aikas huudeltuas, istahdat kannolle ja mietit jo mihin instanssiin teet katoamisilmoituksen...Kunnes tanner tömisee ja sieltähän nämä sankarit saapuvat. Toinen on kieriskellyt mädissä sienissä ja se isompi on löytänyt höyryävän läjän sitä itteensä. Hännät heiluen he iloisesti lähestyvät omistajaansa, valmiina muiskauttamaan mädältä lemuavan suloisen suukon poskellesi. Kyljet ja eturinta ovat mustanruskean, haisevan liejun peitossa. Koko kotimatkan yökit autossa hirveetä lemua ja katkua...ihanat koirat kerrassaan!

Talvinen maisema, lumikinokset koristavat pellonreunaa kuin postikortissa. Latu halkoo maisemaa ja hanki kimmeltää pakkasessa. Ketään ei näy missään, ja ajattelet hyvää hyvyyttäsi laskea koirat kirmaamaan hangelle hetkeksi. Eiköhän samantien ladulle pölähdä Pertsa Perushiihtäjä suikean ihonmyötäisessä hiihtoasussaan, pitkällä potkulla varustettuna. Ennen kuin ehdit karjahtaa mitään, ovat rakkaat koirulisi Pertsan kannoilla, kunnon kirittäjää hakemassa. Pertsa huitoo sauvoillaan ja huutaa samalla kaiken sortin sanastoa...ei voi jummartaa kaikkea eikä kuulla, koska häpeän määrä on niin valtava, että punastuva naamasi saa veren sykkimään korvissasi...Kun viime karjaisullasi saat klassisen kauniit kultaiset kuuntelemaan käskyäsi, ne ihmettelee siinä korvat lerpallaan, et mitä toi mimmi ragee...

Keväinen aamu...linnut laulaa (taas) ja aurinko nousee. Kävelet aamuhämärissä metsäpolulla ylväiden noutajiesi kanssa. Siinä silmät rähmässä et ihan huomaa, että keskellä polkua kököttää jotain. Havahdut vasta, kun joudut räkättirastaiden saastaisen ilmahyökkäyksen kohteeksi. Siinä samassa nuorempi koirasi on ehtinyt ottaa koko höyhenpallon suuhunsa ja yrittää viedä sitä piiloon...hihnat solmussa huudat jätä-komentoa ja yrität väistellä löysiä läjäluoteja..Onneksi lempeästä otteestaan tunnettu noutaja laskee saaliinsa hetkeksi maahan ja jatkatte erittäin vastahakoisesti matkaa. Metsän rauha on mennyttä...

Terveisin ihmisäippä

Ja mä khyl sanon, et emävaleita toi ihmisäippä suoltaa näppäimillään...ei mtn tollasta oo koskaan tehty. Me ollaan muden kans mallikoiralaisii...missään pyöritä, eikä ktn jaagata...vähän jos on räksänpoika suussa, ni heti ollaan sanomassa. Kosto on sulonen venaas vaa!

                                                       Terkunlerkun Hemppa ja Säde

Helmi ja Kyntteri himoköyrijä

Soon heips!

Sopii kuulkaas teemaan tänäkin hyisenä kesäpäivänä. Perheen ihmiset keksas tossa mennessään, et viiääs likat uimaan, oikeen Stadiin, Rajikseen, koissujen ykkösmestaan.

No, vähän vodaa jo huiteli ja tuuliki nii et turkki meinas lähtee, eli kunnon blosis oli alkamassa, eli semmoi normi kesäkeli. Just passeli tsimmailuun. Mehän sihen, että oolsprait ja loikattii bilikaan ookailee.

Mutsi istu taas kyydissä ku tatti, meikä pitää yleensä semmosii apinaäänii koko matkan perille asti ja sit mä tärisen, innosta vissii. Autos oli kuiteski lämppäri päällä, näi kesäkuun kunniaks, ettei mua ainskaa viluttanu, paljon...

Perille päästyä portti auki ja mimmit puistoon, tsippadaa vaan!
Korvat lepattaen paineltiin heti rantsuun, eikä siel ollu ku yks kiva Olga-dallu.
Mude paineli heti jorpakkoon elikkäs jordaniaan ja haki semmost lilaa möllykkää elis damia.

N O, meikähän o semmone laiskimus ja hannari, et ku meinaa klabbit irtoo rantahiekast ni pidemmäs ei kahlata. Mä räykytin siin rantsus, mude hakee möllykkää ku Johnny Weismuller tai Mark Spitz tai Esther Williams tai joku muu kuviokelluja...
Se o vähä huono palauttaa sitä handuun, eteski ku meitsi tulee siihe ja blokkaa sen ku sumopainija tai molari tai mikälie...mude tsimmaa ja Hemppa palauttaa, näin se homma etenee ja huolella...

Kunnes siihen rantsuun hilaa ittesä hirveellä forzalla semmonen äböut viiskyetkilone musta mamba, oikee Kyntteri, Toopermannin kuvatus. Siihe loppu möllykän haku, nii meitsilt ku mudelt. Hirveet vauhtii paineltii hanee ja huolella, ku takapää vatkaten, hullunkiilto silmissä ja kuolajojot roikkuen se lähesty meitä. Tietty rakkaus mielessä.

Meitä ny ei justiin hirveesti mikään kopulointi kiinnosta, ni vedettii hanee sitä hippulat vinkuen ja tuhatta ja sataa. Sinne jäi möllykät kellumaan ku blondit lähti ku hauki rannasta. Ja Kyntteri perässä, ja nylkytti menee koko ajan, ilman tauon paikkaa. Meil alko sit käämit pikkuhiljaa palaa ja fiilis oli iha piloilla. Sen Kyntterin omistaja vaa hihitteli siin vieressä. Meiän ihmisiskä meinas jo ystävällisesti leipasta sitä pataan, mut me päätettiinki sit lähtee himaan. Kato, paha mieli...kaikilla...

No päästää sinne portille ja ollaa just luikahtamassa bilikalle, ni eikkäköhän se Toopermanni Kyntteri Himoköyrijä pölähdä tontille ja ota vikat ilmaveivit...Ihan vikaks se yrdee kyrdee meiän ihmisiskää klabbista...hirveet raapaleet tuli kinttuun, ku se Kyntteri sitä ihmisiskän pohjetta rajusti rakasti.

Olipahan reissu! Voin kertoo! Khyl ollaan taas iha poikki. Ehittii sentää tsimmaa skidisti ja nauttia Suomen vähälumisesta kesästä.
Seuraavaa kertaa venatessa, Kyntterin varalle meikä laittaa juoksupökät jalkaan tai tsittaan koko keikan rantavetessä

Rakkain terveisin Hemppa ja Säde

Jussin taikaa

Töttöröö!

Kohta on keskikesän suuren juhlan aika, ilmassa on vesipisaroiden havinaa ja myrskytuulen kevyt henkäys kulkee yllämme.
Elikkäs jussi, tuo suomalaisten ikioma kesäbileiden kohokohta, lähestyy uhkaavalla vauhdilla. Se keulii feivorittijuhlien kärjessä iha siinä joulun ja pääsiäisen peesissä. Jussinakin marketeista loppuu safkat ja jengi panikoi hermeettisissä autojonoissa ku ne hilaa ittensä pöndelle sukuloimaan. Sit ne polttaa pehvansa saunan kiukaaseen, tsittaa notskilla hyttysten syötävänä ja kiroovat kökkökelii. Suomen kesä ku o lyhyt ja vähäluminen. Ois kandennu jäädä vaa himaa...

Vuonna nakki ja muusi mimmit liehu pitkin peltoo ja skutsii suortuvat lepattaen. Yleensä ne kelas, et kuka ois hyvä äijä niille tai et voittaaks ne lotossa tai jtn...

Me aateltiin muden kans skrivaa teille tämmöset koissujen ihkaomat jussitaiat. Saa näit tresaa ihmisetki, mut ei oo mtn valitusoikeutta sit thänkjuuverimats.

Jos ny kummiski eksähdät sinne pöndelää, ni siel kukkuu skutassa semmoi käki. Sit ei juuri ikinä nää missää, et sillee tylsä fogeli noutajille. Mut, ku kuulet sen kukkuvan, ni nii monta lördarii saat varpisti ku se kukkeloi. Varmuudeks käy myös pyytää sit lördarii nii monta kertaa ainski. Jos oot Stadis, eikä kukkeli kuulu, ni pönötä sit jääkaapin eessä ja venaa, khyl sielt jotai tippuu, ehkä ja meibii.

Syö paljon heinää, ni tulee kuohkee kakka. Mut muista pureskella kunnolla, muuten voi tulla heinäkakka. Se jää ikävästi roikkuu beremii, ja sit sen ihmisen pitää kiskoo se ulos. Ku tulee kuohkee kakka, ni mahtuu taas grilliherkut masuun, ei tuu ähky, ei!

Ku piehtaroit nurtsilla tai heinikossa, ni tulee hyvä fiilis! Muist sit, et siel voi olla punkkendaalei, ni anna sit ihmisen tsiigaa ettei oo salamatkustajii jääny turkkiin. Jos se ihminen käy piehtaroimaan heinikos, ni mee painii sen messii ja lipase pusu korvaan.

Sit viel varotuksen painava sana: Jos teitsin ihmiset lähtee botskilla hilluu järvelle pöndellä ilman niit pesuliivejä, ni muistakaa hilaa ne rantsuun, jos sattus käymää nii, et ne tippuis botskista. Onneks me noutajat ollaan sen verran taitavii tsimmaajii et vaiks perskannikasta hilataa ne maihin. Jos niinku sinne putois, ku eno veneestä...

Loppuviimeks skidi jussiloitsu:

Hillu heinissä, tsimmaa hulluna,
vartsaa maggaraa ja muit grilliherkkuja.
Mut älä vedä nakkiövereitä,
muista turkki kuivata.
Ettei tulis ihottumaa, hotspottia kamalaa.
Älä kisko kananluita, maissia tai vartaita,
muuten tulee suolitukos, olotila tukala.

Goisaa hyvin, fiilistele
diggaa kesän tuulesta.
köllöttellään laiturilla
nautiskellaan suulista.