maanantai 29. joulukuuta 2014

Varo voroa!

Nyt mä Hemppa oon niinku oumaigaad oikeesti iha järkyttyny. Mun mamma kerto et joku oli yrittäny pölliä lenkillä siin ihan kaikes rauhas dallanneen Simo- kultsin sen mamman kädestä. Simo- raukka oli menny ihan panikokseen ja haukkunu ja kiljunu. Sit se voro oli viel yrdenny nappaa Simon syliin ja juosta hanee. Onneks ei onnannu. Tää tapahtu Stadissa, Koskelassa, voitteks kelaa! Meikän ihmisäippä o budjannu koko ikänsä Käpyläs, ihan siin hoodeilla, eikä tämmöst oo kuullu nevö. Evö.

Mä skagaan. 
Mitä jos mut joku förais veke himast ja äipän kainalost, tost noi vaa.  
Tää o ihan karsee mesta välil tää Stadi. Meki budjataan Kantsus, joku kelaa et hirvee narkki ja pirimesta..no ei khyl oo. Täs me budjataan ihan skutsin laidalla, kanit ja rusakot vaa hilpasee menee. Nii ja me peräs. Ei oo nähty ikin hörhön hörhöö. Jos menee kummiski johki kaupoille ni meit dogei ei saa jättää ulos yksin. Voi tulla joku narkkari ja pöllii, oikeesti, eikä ikinä päästä enää himaan omien rakkaiden luo. Sit jotku luulee, et meiät voi myydä ku skärbän, jolleki vaa joka haluu...järkkyy. Vaik mä oon näin skidi ni mäki hiffaan, mikä on ihan feeluu. Ite pitää dogit skaffaa, reilusti. Ei saa pöllii toisten rakkaita. Sit ei khyl kukaa griinais, spiidais vaa. 

Jos mä saisin napattuu sen voron kiinni, ni sitä voisin kyl nappaa klabbist, vaik ikinä en ketään nappais. No emmä varmaan sitäkään puris, haukkuisin vaa varmaan. Mul on nii suru vielkii, Simon puolest, ku joutu tommosii kokee. Mut iloki, ku ei sitä kukaan vieny. Se saa goisaa rauhas omas himas, ihan turvassa. 

Pitäkäähän huolta kaikista eläimistä nyt ja aina. 

Ihan itku silmässä Helmi 
PS täs mä reenaan meikän hirmuilmettä

lauantai 27. joulukuuta 2014

Raketteja ja hankiripaskaa

Ny o joulu. Mä goisaan sohvalla ja mamma kirjoittaa. Mä oon ollu kiltti kultsu. Sain paketei ja namei ja herkkui, paljo. Mamma lähti kylään ja mä itkin. Hetken. Sit mä taas goisasin ja sain lisää namei. Sit mamma tuli kotii ja mä pääsin kusanderille, iltasellaselle. Aikaa o ja kliffaa ko pääsee pikille lenkeille ja koissupuistoo. Joka päivä.

Mä ihmettelen kovasti tätä jouluasiaa: Sisään tuodaan puu, meikän kundifrendit ottaa ja kusasee siihen, ihan sillee lunkisti. Nostavat jalkaa ihan rennosti, sisätiloissa...
Kusanderit heittävät notkeesti sisätiloissa, kuusen juurelle. Noloo. Meikän mutsi huutais ihan naama röödäna, öögät isoina ja huulet tötteröllä, sillee HUUUUUUUU!

Mä oon hädintuskin tsiigannu niit joulupalleroit, ja jätkät: ne kusee kuuseen!
Ei oo todellista, en voi ymmärtää.

Täs maailmas on nii monta keissii et meikä ei voi hiffaa..
Mä oon kiltti, snygi, glaidu mimmi. Mutsi o kans. Sit o näit ku räyhää ja hilluu. En hiffaa, millään. Hei ny frendit, joulurauhaa. Mä sanon vaan.

Ja antakaas niitten paukettien olla...ei räjäytellä meikäläisten korvia ja hermoja ihan riakaleiks tost noi vaa. Luvatkaa, ihan handu sydämell et vaa sillon illalla ku on se joku ihmeen uusi vuosi. Kummiski saa taas juoksennella hihna kireellä jumankautas pitkin hangen viertä hermo pinkeenä, ku ampu tulee.
Ja ihmiset rakkaat, pitäkää koissuista hyvää huolta. Ei meit saa roudaa keskelle toisen maailmansodan tai jotain jotain semmosta keskelle...pauketta ja räimettä ja sit hirvee suru, ku raksu dogi katoaa yön pimeyteen eikä tuu nevöevö enää himaan...N I H !

Mä saatan tulla ja kostaa rakettikakalla...viskokaa te niitä pirun papattejanne, ni me mutsin kans viel kostetaan, viekkaalla hankiripaskalla. Liukukaa siihen!

terppalerskius Hemppa ja Säde


keskiviikko 17. joulukuuta 2014

Helmin ja Säteen jouluruno

Joulu on kuono lämpöinen
joulu on tassu pehmoinen
Jouluna koiratkin herkkuja saa
kinkkuu, juustoo ja makkaraa.

Saan jouluna sohvalla köllöttää

tai muuten vaan olla möllöttää.
Aikaa on masusta rapsuttaa
voin häntääkin heilauttaa.

Voin jouluna peittoihin kaivautua

ei tarvitse sateeseen vaivautua
Näkyy peiton alta vain kuonon pää
kun on ulkona kurja sää.

Joulu on tunnelma iloinen

Joulu on rakkautta ihmisten.
Jouluna kukaan ei yksin jää
sen varmistaa kultainen tää.

Saatan korvan takaa nuolaista

Ihan pikkuisen kielellä lipaista
Mä sillä kerron ja ilmaisen
syvän tunteen ja rakkauden.

Ota syliin ja paijaa ja rapsuta

pidä huolta ja masusta kuopsuta
olen sulle aina uskollinen
rakas noutaja kultainen.

Jumangegga, meikällä ja mutsillahan on aina Joulu!

Oikein glaiduu joulunaikaa ja paljon kinkkuu ja herkkui, MUT EI SUKLAATA! 
Kiitokset kaikille blogin lukijoille, teillehän me näit juttui skrivaillaan. 
Tonttuilemisiin Helmi ja Säde palveluskuntineen

perjantai 12. joulukuuta 2014

Yleisön pyynnöistä huolimatta: Matkailu avartaa

Moron!
Moon ollu viime aikoina aivan uberasiallinen, ni eiköhän panna porukat nauramaan, ehkä ja meibii, ai dount nou :) Huumori on vakava asia...sou not.

Meikä ja mutsi ollaa päässy ookailee viime aikoina. Eka me lähettiin dogishowhun Kangasalalle, eiku Kankaanalle, eiku...oumaigaad wotevö, joku mesta tuoll landel.
Oltii molemmat iha sekoi, ulvottii vaa riemust takapaksiss, sit goisattii ja taas ulvottii. O nii glaiduu päästä kruisailee. Si hönkötettii ja vedettii nii maan perusteellisesti, et meinas mennä jengilt palkokasvit kirsuu. No, höh, ihan tsiljoona frendii, eikä ees, taaskaan saanu painii kenenkää kans.

Semmonen jumaleissoni kokonen heppahalli, hirvee meno ja hauke joka suunnasta. Siel venattii ja tsitattii ja ihmispappa sai hepulit. Se sano et se antaa mielummin leikkaa klabbin ilman puudutust ku tulee yhteenkään koissumessuun megeen, evö. En tajuu mitä se rages, eix se diggaa lihapullist?

Sit meikä kävi taas hölköttää rundii mun frendin Niinan kans, sit hölkötin uudelleen ja stondailin sillee iha sikahyvin. Se dumari väitti et meikäl o kierot etutassut...kierot silloli öögät, sanon mä.  Mutsi kävi kans, mut vaa kerran, silloli dumarin mielest lituskat tassut...oumaigaad! Meil o khyl iha priimat tassut! Se ei kyl oikee digannu, meitsi o iha häpi mis vaa, kuhan tulee niit lihapullii. Sit lähettii taas ookailee. Taas me ulvottii siel takapaksis, sit goisattii ja taas vähä ulvottii. Sit oltii himas.

Viime viikonloppuna taas föönattii ja puunattii sillee sikapaljon, mä olin et jee, taas lähettii kruisailee. Nyt mentii ihan superhypermegahalliin, biljoona frendii, eikä taaskaa saa siis sillee hilluu, boooring. No meitsi otti jo chillimmin ku siel Kankaanalalla tai wotevö ny olikaan, ja taas mä sain vetää sitä rundii siel kehäs, nyt yhen kivan Ailin kanssa, silläki oli herkkupullii messissä, ai et mä diggailin. Tää dumari oli superkiva, mä olin ihan pähkinöinä ku se mua rapsutteli. Se vaa kehu meikää eikä mitään sillee negaa heittäny. Eikä varsinkaan mistää tassuist! Sit mä pääsin himaa goisaa mutsin viekkuun.

Sit tuli katastromppi: mude lähti ilman meikää johki. Mä sillee niinku tavallaan vetäsin ihan hirveet hysteriakohtaukset, ulvoin ja huusin ja haukuin ku sekopää mielipuoli. Tiesin khyl et mamma saa lihapullii, enkä mä päässy, ihan epää. Onneks se tuli himaan aika pian ja toi ihmisäipän kaa hermeettisen kasan herkkuja. Se oli stondaillu vaa rapsuteltavana pari tuntii, semmone oranssi huivi kaulassa, eikä ollu saanu ees niit lihapullii. Onnex me saatiin sit himas kumpiki herkkui.

Ollaa me vie menos Korso Cityn ankkikselle sunnuntaina 14.12.klo 15. Siel mä saan sit khyl hilluu, meikän broiditki tulee messiin ja monta muutaki dogifrendii. Khyl taas kylillä sattuu ja tapahtuu, ku meikä o hollilla, voin kertoo. Mä skrivailen taas ku kerkeen, koko ajan pitää ookailla ja kruisailla johki.

Tämä oli tässä ja loput paketissa t Helmi



torstai 4. joulukuuta 2014

Helmi kirjoittaa presidentille

Hyvä Suomen Tasavallan Presidentti

Moon Helmi, koht 11kk gamla kultsun pentu Kantsust, siis Stadist. Mä budjaan mun mutsin kans. Se on Säde, se on kolmevee ja kans kultsu, niiku mäki. Me pidetään mamman kans dogiblogii, jos me aina välil kelataan tän maailman juttui. Meiän ihmisäippä jeesaa, ettei tassu lipee näppiksel.

Mä halusin skrivaa Teille, ku tiiän et teilki o Jenni- rouvan kans koissu ja te hiffaatte maailman asioit. Sitä paitti skrivaa teinit ihan kummallisii mestoihi muutenki: seiniin  ja stogeihi ja dösiin. Ni miksen mä vois skrivaa sit Teille, ihan asiassa.

Nii siit asiast. Meikäll o monta. O snadii toivetta, mut sit o kans huolta ja kiitostaki. No mä alotan ny.

Mul ois semmone toive et noi Sankarikoirat pääsis kans käymään siel teiä Linnas, ja niille ois oma Haukkubuffetti, mis ois kaikkee herkkuu. Sit ne sais antaa Teil ja Jenni-rouval tassuu. Ja heilauttaa teiän koissul häntää. Ois hienoo.

Sit mä haluisin et Te antaisitte myös äippäkoirille mitaleit. Meikän mudella o yheksä skidii, kelaa. Ja se on hoitanu ne iha yksi. Se o semmonen yh-mutsi. Se ansaitsee mitskun. Tai no jos ei mitskuu ni vaik luu tai possunkorva. Sit mun yks kultsufrendi, ni se otti omien skidien lisäks hoitoon iha eri rotuset pennut, ku niiden mutsi delas. Se o yks Mettemaarit Rovaniemeltä, silloli kolme omaa skidii ja se otti kolme Samojedinpentuu viel hoitoon. Siin o jo rispektii.

Sit mull o huolii, kyl mä tiiän, et ette Te oo mikää huolikone, mut pitää nää kertoo.
Mullon huoli, ku ihmiset myy ihan sairait pienii koiranpentui ihmisil, jotka ei hiffaa, et ne o klesoja. Sit ne skidit delaa aikas äkkiä ja ne ihmiset o surullisii. Ei semmost saa tehä. Semmosille dorkille tyypeille ei sais antaa lupia pitää mitään koissui.

Mä suren kans, ku kaikki koirat ei saa budjaa ni mukavasti ku me ja meiän koirafrendit. O semmosii koirii ja katteiki, joil ei oo himaa. Tai sit ne budjaa ulkona galsas. Eikä kukaan duunaa niille safkaa eikä rapsuttele korvan takaa eikä ota syliin. Meiän ihmisäippä ottaa aina syliin ja rapsuttaa mua ku mä pyydän. Jos ei heti rapsuta, mä nostan kuonol sen handuu, ni johan alkaa rapsuttaa. Tekin varmaa rapsutatte Teiän Lennuu ja pidätte hyvänä, varmaan Te ehitte, vaik Pressa ootteki.

Sit noi ihmisteinit huolettaa. Ku o monii ihmisteinei, joillei oo rakkaita, jotka niit rapsuttelis, tai antais safkaa tai pitäs hyvänä. Sitä mä suren. Enkä mä ehi lipasemaan niit kaikkii nenusta, et niille tulis hyvä fiilis. Ne tarttis tassuterapiaa, ku me koissut osataan näyttää, mitä rakkaus o, sit ne skiditki olis taas ilosempii.

Mä halusin myös kiittää Teitä. On tääl moni asia tosi hienosti. Meil o koirapuistot ja omia koiraskutsejaki, mis saa dallailla ihan luvan kans ja pelmuta. Kauheesti saa kaikkee harrastaa ja reenaa, koissuimmeiset o kovii järkkää. Sit semmoset aikuiset, kiltit koirat pääsee paijattavaks vanhainkoteihi ja päiväkotiin ja niit pyydetää vaiks mihi. Mä oo viäl liia raju ja skidi. Mut mun mutsi o semmone, kaverikoira. Mäki ehkä, sit isona. Hienoo. Niidenki pitäs päästä Teille paiskaa tassuu. Kaikist palvelu- ja duunikoirist ny puhumattakaa.

Mä toivotan Teille oikein hyvää Suomen itsenäisyyspäivää. Mäki meen 6.12.14 isoon halliin, mä pääsen koirabileisiin Messukeskukseen eli messarii. Toivottavasti Te otatte Lennun mukaan Teiän juhliin, tai sit hommaatte sille hoitajan, ettei se oo yksin liian pitkään.
Terkkuja Lennulle ja rapsutuksii
T: Helmi
PS. Moon nähny Teil kaikkii hianoi mitaleit, ni mä laitoin tämmösen foton, mis o meikän saamat palkinnot, jossai mä taas olin ja juoksin hienosti ympyrää.