torstai 17. toukokuuta 2018

Kinkun kirjoituksia: Kinkku ja kesän kauheus

Terve taas vrendit!

Viime aikoina olen enimmäkseen uiskennellut koirakaverini Sisun takapihalla uima-altaassa ja käynyt kiusaamassa aivan urakalla Helmiäippää ja mummukoiraSädettä niiden puutarhassa.
Oon mä kohdannu kaikenlaisia jännittäviäkin juttuja, ja ne vasta pelottavia olikin.

Siispä niitä uutisia:

Tossa männä viikolla olin mamman ja koirasiskojen kanssa lenkillä. Ei ees menty mettään, koska käärme. Mamma inhoaa kärmeksiä yli kaiken, enkä ees tiijä, mikä semmonen o.
Paitti nyt khyl tiiän.
Nii-i. Meikämandoliini oli semmosel pellolla samoamassa ja tottelevaisena koissulina sain olla vapaana kuin sorsa rannassa.
Mamma sit alkaa tuijottaa, et mitä ihmettä mä tassulla lätkin menemään. Istuksin siinä ja lätkin maata tassulla. Mamma hiipi kauhuissaan lähemmäs ja meinas ruikkasta pöksyyn, ku näki.
Minä läpsin tassukalla sellaista kerälle kiertynyttä kyykärmestä, joka sihisteli ja ärjyi.
Minähän sitä leikiksi luulin ja aattelin, jotta onpa metka sihisevä kepukka.

Kuten moni tietää, niin tämmöinen pikkuinen koissulinpoikanen ei herkästi anna lelujaan poies. Varsinkaan hienoja, mustia keppejä. Vaikka ne sihisis.
Mamma onneks sen älys heti ja alkoi houkutella mua herkkunamiskalla luokseen.
Se nimittäin hiffas, et jos ois mua alkanu komennella ja ärjästellä, ni oisin varmattes käyny hampailla kii siihen sihisevään kasaan.

Kerranki oli hyätyy meikäläisen ahneenpuoleisesta luonteenplaadusta, kerta kyllähän ny namiskat aina kelpaa ja hyvänkin kepin voittaa. Lontustin siittä sitten mamman luo herkun toivossa ja arvaatteks: se keppi lähti menee.

Siinä kohtaa meikällä oli kyllä jo noutajahihna tiiviisti kaulan ympärillä ja mamma kalpeena kun haavanlehti tai mikälie ja ihan syränkohtauksen partaalla.

Onnetteks ei kellee mtn käyny ja kaikki hyvin.
Muistakaa tekin, että ärjästellä ei kannata, vaan herkuilla voi yrittää houkutella poies siittää kesän kauheuden luota.
Jos nii pahaste sattuis käymään, et se kärmes ehtis pistää koissulia, ni ei kon kiireen vilkkaan eläinlääkäriin ja hoitoon eikä mittään kotikonsteja ollenkaan.
Kesäisin terveisin Taimikinkku Minellin


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti