sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Apua, äiti! minusta on tullut nainen

Tsaudihauppaa vaan koko remmi!

Meikä Helmi Hemppa Hemuli Hempsuttaja on ihmeissään. Tähän asti moon saanu ihan kaikes rauhas sniffailla ympäriins ja dallailla menee koirapuistos.

Ny siihen kaikkee on tullu sillee niinku muutos. Iso, semmonen oikee bik inoormos muutos. Mä oon naine. Vissii mä döfää jotenki herkulliselt tai jotain sillee niinku. Mä pesen itteni ja mammaki pesee ja ihmisäippä. Vissii meikäs o joku houkuttava seireenihaju, semmonen et heiii jäbät, tänne päin....

Eilen oltii mamin kaa pitkäst aikaa hillumas koirapuistos, ni siihen tunkes semmone samojedi Roki, se änkes ja tunkes ja haukku ja puhis ja aina yrdes kiipee meikän selkää. Emmä mikään sahapukki oo. Sit mä vetäsin palkokasvit kirsuun ja rupesi ärisee sille. Must ois ollu kliffaa vaa hengailla ja olla sillee frendi, niinku. Mut tää jäbä teki iha kaikkensa et pääsis meikän villahousuihi. Ihan sairaan ärsyttävvä, niinku daa!

Sunnuntaina me päästii mamman ja iskän kans Espoosee moikkaa meitsien idolii, Tsorroo! Meil oli treffit yhes koissupuistos. Me oltii nii ilosii, et ei meinattu päästä koko puistoon sisään, juostii eka hulluna parkkiksel. Vähänkö taas huudettii...
No sit me päästii inee vihdoi sinne puistoo ja siel oli tietty, aivan ihqdaa, Tsorro Tsortsi siel portil venaa, punane huivi kaulas. Mist mä oisi tienny siin kohtaa, et se onki iha kikkolo koko jätkä!



Eka se komee jäbä vaa haisteli meit ja lähti menee hirveet vauhtii ympäri puistoo. Mutsi jäi sinne jonneki reunoil kaivelee jotai monttuu ja mä sit riemuissani kirmailen pitkin poikin ihan huoletta. Kunnes....

Se punahuivine kikkolo haistaa meikäst se jonku tuoksun, emmää ees piereskele, ni silti. Sit se lipoo huuliaan ja alkaa jahtaa meitsii, iha hullu kiilto silmis. Sillo vaa yks asia mieles: A- luokan äijän vauvanteko. Se saa viel agitoituu messiin yhen mustan vesikoiran ja ne pussittaa meikän puistonnurkkaan. Sit meikäl palaa käämit, ja Tsorron karvat vaa sinkoilee. Mä kiepun ja loikin ja juoksin karkuu koko oppitunnin mitä me sie oltii.
Olipaha oikee oppitunti rakkaudes: mite välttää himokkaat kikkoloköyrijät!
Ja mun mutsi vaa hirnu vieressä ja alko mulle ärisee...iha epää!

Sit onneks meikän ihmisäippä näki et mä alan olla iha hiilenä ja me lähettii Kantsua kohti ajelee. Moon goisannu kuulkaa koko päivän, on se rakkaus rankkaa puuhaa.

No, ku me lähettii himaa, ni meikän broidi Taavi kerkes tulla mukaan geimeihi. Se vetäs iha hervottomat itkupotkuraivarit, ku sen mutsi Säde lähtiki himaa.
Mut sit se löys lohduttajan. Himoköyrijä Tsortso löys uuden rakkauden kohteen, ennesku ees puiston portti sano naks. Sinne se jäi humputtaa meikän broidii Taavii, senkin kikkolo!

Rakkaus o nii julmaa...mä mielummin goisaan khyl sohval sillee niinku, enkä ikävöi tommosii kikkoloit, paitti vähä...Ei oo nii helppoo olla giltsi T: Helmi

1 kommentti: