torstai 9. lokakuuta 2014

Helmi huolestuu ihmisteineistä

Terppalerskius!
Soon Helmi ku tääl skrivailee. Toi mutsi on vallannu niinku sille mun blogin, et ois meikän vuoro, välillä. Mä ku oon tämmönen teini niinku sillee, ni aattelin skrivauttaa tämmösen teinin mielipiteen tai jotain.

Mä oon miettiny tai emmä ny nii tiiä, et mikä vaivaa nuorisoo? Pitää kulkee yömyöhällä kaupungilla ja hakata toisii, lujaa, nii et ne joutuu sairaalaan. Aattele ny ite, jos me koirat kuljettais yömyöhällä tuolla pureksimassa toisiamme...Johan meiät vietäs aika vauhdilla hyvää yötä maailma-piikille.

Mä ainaski tykkään yömyöhällä kuopsutella mun ihmisen kainalossa, pusutella sitä ja tuhnutella peiton alla. Mun ihmiset aina mua rapsuttaa ja paijailee ja pitää hyvänä ja sillai. Ehkä noi ihmisteinit, jotka käy hakkaamassa muita, on aika yksinäisii. Jos niillä ei oo ketään tai sillai jotka pitäis niitä hyvänä ja paijailis. Sit jos meikällä on nälkä, ni voin olla kans aika riehakas. Jos ne ei oo saanu tarpeeks ruokaa. Me saadaan mamin kans aina ajallaan ruokaa, meiät viedään ulos usein ja meiän kans leikitään paljon. Ei jouduta olee yksin ja meiät aina huomioidaan.

Välillä, jos oon vähä tuhma tai sillee niinku, ni saan khyl ojennusta. Ihminen vie mua reenaa kaikkee kivaa, ja mä opin uusii juttuja, se on nastaa. Jos noita nuorii ei kukaan vie mihkää ja sit ne riehuu, ku eivät muuta osaa. Mäkin riehuisin välillä, mut aina noi keksii jotain järkevämpää puuhaa meikälle.

Mä voisin perustaa semmosen teinikoulun noille hakkaajille. Siel ois paljon ihmisii, jotka juttelis niiden kanssa, halis niitä ja antais niille herkkui. Sit ne opettais niille, miten pitää olla, ettei joudu hyvää yötä maailma- piikille. Mä oisin siel tietty ylipomona, antaisin kaikille korvapusuja ja haleja ihan superisti. Mun mamma sais kans olla apuopena ja kaikki mun koirafrendit. Ei ne teinit sit enää vois hakkaa ketään, ku ne muistais, miten kilttejä mekin ollaan. Niiden sydämet niinku sillee sulais meihin rakkauspakkauksiin ja ne tekis kaikki parannuksen, ehkä ja meibii.

Mua sillai surettaa ja kaikkee, et meillon mun mamman kans asiat paremmin ku monilla ihmislapsilla. Meit rakastetaan ihan uberpaljon ja me saadaan paljon huomioo ja meiän kans tehää kaikkee nastaa. Sit meit hoidetaan ja meist huolehditaan koko ajan.
Kyl mäki oisin varmaan sairaan kaamee hirviöriiviö, jos must ei kukaan välittäis ja oisin ihan yksinäni maailmas.
Pitää varmaan tai sillai skrivaa pressalla tai jotain.
Näkyillään taas!
Helmi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti