perjantai 7. helmikuuta 2020

Kinkun kirjoituksia: Bäkiss ja tikiss

Terve taas vrendit!

Se on kuulkattees niiettä meikämandoliini on bäkiss ja tikiss!!!!!!!!!!!!

Ihan pikkuhilppasen ollu täs viimeaikoina hiljaiseloo, mut se loppuu ny, koetahan khestää :)

Nii-i, siis meitsi on puuhaillu ihan samoi hommajutskii viime aikoina kun aina enneski:
Kerjänny, riehannu pikkusysteri Kaislan kanssa ja pitäny semmosta perusmeuhkaa, mitä ny yleensäkin.

Noh, jos ny jtn negatiivista pitää hakee, ni oon kova imuroimaan kaiken sorttista tien poskista ja pientareilta kirsuun ja kitusiin, ni viimetteks vetäsin varmaan jonku pikkutirpan raadon tai hiirulaisen tai minkälie päästäisen puolikkaan naamariini. Ja  A I E T T Ä ; niin ei passais tehdä.
Koska voi tulla oksu ja ripsa, tai oksuripsa, tai molemmat.

Joku vois ny tähän tuumata, et ahneella ja mitänäitänyt on...mutta minä en välitä, oli hyvää.
Vaikkakin pääsin sit kyl elukkalääkäriin ja sain lääkettä ja nestettä ja semmosii.
Sit mä voin taas hyvin, ja huonosti ja hyvin ja hyvinkin huonosti.

Mamma khyl jotain murisi et satasia vaan satoi ja ne ei puussa kasva...yhtn mtn en ymmärrä, mutta moon taas kuosissa, ni mitä jostain puista tai semmosista.
Koirahan se on lähtökohtaisesti aina tärkein, eiköstä juu, puilla tai ilman.

Nii ja toipumisen kunniaks nappasin pellolta jonku hiirukan tai päästäisen kiinne, ravistelin aikani ja taisinpa pistellä poskeeni. Että semmosta. Ja seuraavaa oksuripsaa ootellessa.
Terveisin Taimikinkku Minellin


1 kommentti: