perjantai 8. maaliskuuta 2019

Kinkun kirjoituksia: Mikä ihmeen PEVISA?

Terve taas vrendit!
Nyt seuraa ohjaus-ja kasvatustuokio, kandee lukee, aiheena PEVISA:


Kun istuskelet ensimmäistä kertaa pentulaatikon äärellä ja nuuskuttelet niitä
maidontuoksuisia nahkamasuja, ei ehkä pälkähdä päähän lähteä justiinsa selvittämään
tätä kirjainyhdistelmää.


Sitä varten on olemassa esmes meikämandoliini,
tutkiva sessereportteri TaimiKinkku Minellin.
Ja koska satut lukemaan tätä juttua tästä meitsin blokista, olet jo pitkällä asian ytimessä,
koska mun yks hommajutskia on nimenomaan tiedottaa,
opastaa ja ohjata näinkin kummallisten kirjainyhdistelmien saloihin.


Siispä: PEVISA. No sehän on tietty peevelin ihmeellinen sessemäinen arvoitus…..
No eipäs olekaan, kun kultsikoitten  ja tietty monien muidenkin rotujen oma perinnöllisten
vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma.
Mites tää muka nyt  muhun liittyy? Ihmettelet siinä samalla, kun naskalihampainen
koiranpentu puree sua varpaasta.


No silleesti se liittyy, ettei sun tartte sitä ees ihmeemmin mietiskellä.
Kattos, kun jos istuksit jonkun asiansa tuntevan, luotettavan ja omaan rotuyhdistykseen
kuuluvan kasvattajan pentulaatikolla, ni sehän on miettinyt sitä asiaa jo kauan ennesku
sä ees oot koissukkaa toivonut.


Se koirien kasvattaminen kun ei ookkaan mikään semmonen et nytpä tehään pennut,
ku on kivat koirat-juttu.
Kasvattaja on hyvinkin voinut kasvattaa oman rotuisiaan koissuleita  jo pitkän tovin,
miettinyt mitä rotuominaisuuksia niillä on on ja tietty et koirat on terveitä.


Tän PEVISAN mukaan ainaski meiltä kultsuilta pitää kuvata lonkka-  ja kyynärnivelet
sekä tarkistaa säännölleen silmät.
Vain ja ainoastaan tervesilmäisiä, hyvälonkkaisia - ja kyynäräisiä koissukoita saa
käyttää jalostukseen, ja joka ikinen asiansa osaava kasvattaja tietää tarkalleen
ja vissisti nää säännökset.
Siks sun ei tartte niistä huolehtia.


Sitten kun vihdoin saat sen pienen naskalihampaan omaks, ni kasvattaja toivoo myös,
et sinäkin kuvautat sen söpöliinisi sitten aikanaan. Silloin ei kande miettii,
et voi että ku on hintavaa tuo koiranpito, voin khyl kertoo, et niin onkii,
mutta sitäkin antoisampaa puuhaa.
Ja voihan siinä käydä joskus niinkin, että sitä sunkin ikiomaa sessetyttöä tahi-poikaa haluaa
se asiansa osaava kasvattaja käyttää suvunjatkamiseen,
ja silloin loppuviimeiks pitää olla ne kaikki terveysasiat kunnossa.


Äläkä murehdi, jos sun rakkaan koissulisi lonkka- ja kyynärnivelet
ei aina oliskaan sitä parasta A-ryhmää,
kasvattajakaan kun ei oo mikään ihmeidentekijä eikä ennustaja.
Se ei tee sun omasta mussukasta yhtään sen huonompaa,
kunhan maltat kuunnella oman koirasi hoitoon ja kasvatukseen liittyviä ohjeita sekä noudattaa niitä.


PEVISA-terveisin TaimiKinkku Minellin

PS. Ja jos mietityttää, ni meitsi ja systeri on kuvattu,
Helmiäipästä, mummukoiraSäteestä ja koko suvusta puhumattakaan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti