torstai 1. kesäkuuta 2017

Kinkun kiljoituksia: Viikon vielas

Telve taas vlendit!

Viime aikoina olen keskittynyt edustamiseen. Edustavasti olen loikkinut telvehtimään lähitienoon kaikki, ja meinaan toudella ihan kaikki, mummut ja kummit ja kaimat ja siskot. Ja naapulin tädin.
Sittten nii olin semmosessa pentupalaatissa tossa viime viikonloppuna. Siellä vasta sai edustaa. Häntä viuhuten kävin pussailee jokaista, joka ojens kättä tai ees katto mun päälle. Voin keltoa, lakastan, lakastan.
Mun systeli Peppi Pitkäpossu oli mun kavelina ja myäskin pikkuinen Tanga-tyttönen. Ja ihan helmeettisen hauskaa oli koko polukalla.

Sitten niitä uutisia: Tästä lähin ja etiäpäin olen päättänyt esitellä aina sopivaisin välein ihan munaskuita myöden jonkun ystäväkoissulini. Jos juuli sinä tahdot esittelyyn, niin laitapa ihmismummulle viästii tänne bloggeliin tai veispuukkiin, nii me sit valitaan aina joku haastikseen.

Nii-i, ni tänään esittelyvuolossa on mun ystävä ja tuttava ja lakas pentukoila Pipali Pälkäneeltä. Yhtään en tiiä et missä semmoi Pälkäne on, mut mielellään khyl lähen ottaa selvää.

Pipali asustaa koilapelheessä, jossa on ennestää jo neljä koilaa: Kiva, Liski, Vinku ja Lilo. Sitton tiätty niitteen lakkaat ihmiset Tommi ja Maalit. Se Maalitti on semmonen tlimmaajagulu ja koilakuiskaaja, Pipalillekin ku Maalit hönkii vaa vähä ni se vallan pyöltyy lakkaudesta.

Pipali on kakstoistviikkonen kultsikka, eikä laisinkaan semmonen soffapelunatyyppinen vilitys, ennemminki lakettipeppujen kuninkatal ja laivopää, eteski, jossei saa tahtoaan läpitte.
Son vähä vaava viä, ni annetaa anteeks.
Pipalista tulee valpisti tokomestali ja metsästyskeisalinna aikuisena koissukkana. Sit joskus.

Viime aikoina tää laivopää on keskittyny juoksemaan hilveetä volmulalallia ympäli niitten olkkalia. Siinä saa sitten nii lisut, männynkävyt ja isommat koilat kyytiä, ku Pipali ottaa niistä vauhtia.
Sitten kon ne helmostuu, ni kyytiä saaki sitte Pipali, mutta ei siittä sen enenpää, kelta oon kuullu et tätä lukee ihmispennutki. Et ei mtn penkeleitä enää sanota, nih!

Mä tykkään tosta Pipalista elityisesti kelta oon sen idoli tai joku semmonen. Pipali on nimittäin oppinut puutalhankaivelun jalon taidon, sitähän mä tossa hiljattain esittelin. Ite oon siinä lajissa jo melkoinen mestali, paitti en ihmismummun mielestä lainkaan. En ihan edelleenkään ymmällä, että miksi.

Pipali loikkaa jo nuoleen ikäänsä nähden hyvinkin kettelästi sänkyyn, soffalle, autoon, syliin ja eläinkaupan tiskille. Se Maalit ylitti alkuun kamalasti kaljua ettei saa hyppiä et lonkat menee. No pilskales, meneehän ne siinä missä koko koissukkakin: soffalle, sänkyyn, autoon ja nii eespäi sanos mummuki lumessa...tai jtn...kissalla pöytää pyyhki...
Mä haluun sanoo sille Maalitille kaikessa kahdeksankuisessa viisaudessani et anna mennä vaa! Kyllä se palikin keltaa kolauttaa kilsunsa ja täläyttää tassunsa vaikka mihkä, mutta hyvä koissukka siittä vielä tulee, ihan valppisti. Antakaa kaikkien kukkien kukkia ja pentukoilien kilmata, niin maailmasta tulee palempi paikka.
Tämmöstä tällä keltaa ja seulaavalla kellalla lisää. Ja jos oikeesti haluut Taimikinkun blokiin messiin, ni laita tolle mummulle viästii.
Tee Taimikinkku Minellin tö van änd ounli




1 kommentti:

  1. "Ai sää ootkin vasta kaheksan, mää oon jo kymmenen! Voit mainita mammalles, että mut löytää blogista http://annelipunneli.blogspot.fi tai http://mummukanjutustelua.blogspot.fi . Terveisin Jymy-Jami"

    VastaaPoista