torstai 17. marraskuuta 2016

Kinkun kiljoituksia: Uusia tuulia

Telve taas vlendit!

Niinkus kaikki hyvä, ni vauva-ajan loppu lähestyy meikäläisii uhkaavasti. Mollaan ny seittemänviikkosii ja koilanpennun elämässä sillä on suulensuuli melkitys.
Mollaan valmiita lähtemään kohti uusia suulia seikkailuita, omiin pelheisiin ja poijes meiän koilamamman luata ja tiätty sen kelmaisen tissimaidon. Son yks asia, mikä mua elityisesti sulettaa. Miten mä päljään?

Enää meiollakaa vaa pentuja: Meitsi on Taimi ja systelit on Nuppu ja Peppi. Kaikil meillo hianot kodit oottamas ja valmaan meist tulee supelkultsuja, kelta ollaan saatu kasvaa ja kehittyy nii hianon kasvattajan luana.

Muistutuksen sanoja kaikille, ketkä ottaa kotiinsa pienen koilanpennun.
Mollaan uusia koilia, koilanpentuja, ihan vaavoja vielä. Kaikki on meille uutta ja ihmeellistä.
Meiät o juttiin mamman kelmaisen tissimaidon äälestä vieloitettu, eikä oo enää uues kodis systeleitten tulvaa.

Ymmällä minua, kun sulettaa.
Tule siihen vieleen nukkumaan, kun itkeskelen ikävää äipästä ja systeleistä.
Jos vähän puleskelen valpaita, ni älä oo hilveen vihanen.
Ota vaa syykköön, mutta valo nenää, saatan ylittää sitäkin pulasta, ihan pikkasen vaa.

Mei olla sisäsiistei viä. Pisulit ja kakkelit tulee minne sattuu. Jos oot leipas ja viet meitä ulos ahkelasti, ni valppisti opitaan pisuttelee ja kakkailee pihalle aikas äkkiä. Äläkä luule, et opittais silleesti et hieloisit meiän kilsua siihen pisuliin. Son ihan joltai kivikaudelt semmone oppi.

Me kokeillaan ihan kaikkee, kilsulla haistellen ja hampailla maistellen. Sillee me tunnustellaan uusia juttuja. Anna paljon puleskeltavaa, semmosta tulvallista, jos et taho et syyään soffa ja muut huonekalut, seinistä ja jalkalistoista puhumattakaan.

Ei kandee aluks jättää vaavaa iha yksin pitkäks aikaa. Haljoittele sitäki. Ja kun jätät, ni vaa tulvalliseen paikkaan. Ei saa olla mtn sähköjohtoja pultavaks tai telkkaleita kaadettavaks liian lähellä.

Opeta meiät pikkuhiljaa tavoille. Lauhallisesti ja palkkaamalla. Äläkä helmostu. Mollaan ihan vaavoja vasta. Vie kaikenlaisiin jänniin paikkoihin: junaan ja metloon ja dösään. Kauppakeskukseen ja palkkihalliin. Ei tiätty samana päivänä. Sillee me opitaan olee pelkäämättä kaikkee suulta ja mahtavaa ja ihmeellistä.

Äläkä anna meiän ihan vaaveina mennä kaikkia koilia moikkaa, kelta ei meilloo ees lokotuksia vielä, ettei tulla sitte hilvee kipeiks ja sailaiks, nii.

Tästä tuli vähän tämmöne sulullinen kiljotus mut nii se saa ollaki jäähyväisten hetkellä.
On koilanpentu valmiina lähtöön, se uuteen pelheeseen käy.
Ainut sulku on siellä, ei kelmaista tissimaitoa näy.
Kyllä me valmasti joskus vielä täälläkin kiljoitellaan
kunhan ensin pikkuhiljaa uusiin pelheisiin kotiudutaan.
Ja valmasti joskus sä vielä meiän juttuja kuulla saat
kunhan ensin kiljoituksen aiheita me kolmistaan valmistellaan.
Mukavaa joulunodotusta kaikille t Taimi, Nuppu ja Peppi




1 kommentti: