Mä ihmettelen kovasti tätä jouluasiaa: Sisään tuodaan puu, meikän kundifrendit ottaa ja kusasee siihen, ihan sillee lunkisti. Nostavat jalkaa ihan rennosti, sisätiloissa...
Kusanderit heittävät notkeesti sisätiloissa, kuusen juurelle. Noloo. Meikän mutsi huutais ihan naama röödäna, öögät isoina ja huulet tötteröllä, sillee HUUUUUUUU!
Mä oon hädintuskin tsiigannu niit joulupalleroit, ja jätkät: ne kusee kuuseen!
Ei oo todellista, en voi ymmärtää.
Täs maailmas on nii monta keissii et meikä ei voi hiffaa..
Mä oon kiltti, snygi, glaidu mimmi. Mutsi o kans. Sit o näit ku räyhää ja hilluu. En hiffaa, millään. Hei ny frendit, joulurauhaa. Mä sanon vaan.
Ja antakaas niitten paukettien olla...ei räjäytellä meikäläisten korvia ja hermoja ihan riakaleiks tost noi vaa. Luvatkaa, ihan handu sydämell et vaa sillon illalla ku on se joku ihmeen uusi vuosi. Kummiski saa taas juoksennella hihna kireellä jumankautas pitkin hangen viertä hermo pinkeenä, ku ampu tulee.
Ja ihmiset rakkaat, pitäkää koissuista hyvää huolta. Ei meit saa roudaa keskelle toisen maailmansodan tai jotain jotain semmosta keskelle...pauketta ja räimettä ja sit hirvee suru, ku raksu dogi katoaa yön pimeyteen eikä tuu nevöevö enää himaan...N I H !
Mä saatan tulla ja kostaa rakettikakalla...viskokaa te niitä pirun papattejanne, ni me mutsin kans viel kostetaan, viekkaalla hankiripaskalla. Liukukaa siihen!
terppalerskius Hemppa ja Säde
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti