torstai 25. helmikuuta 2016

Papparatsit tuloo!

Tsaukkista vaa!
Tällä kertaa kiertelevä suurnalistimme Hemppa lähtee maakuntiin haastattelemaan kultsikoita päivänpolttavasta aiheesta elis valokuvaamisesta. Mamma- ja papparatsit heiluvat kirsujemme eessä nykyään niin usein, ettei kissaa ehdi sanoa, saatika karkuun juosta. Yks tykkää, toinen ei ja kolmas ei voi minkään.

No, asiasta ulkoavaruuteen: kaiken maailman kultsiet ja selhviet värittävät kuonokirjaa ja välillä me mamman kans nii hävetää, ku ei noilla mammoilla ja papoilla oo mittään häpyä.

Tässä muutama syväluotaava sessehaastattelu aiheesta:

Mallipojan paljastukset

Morskis, moon Luca, semmonen komiaraaminen mallipoitsu Mäntästä. Aikas paljon käyn heittää keikkaa pitkin maakuntia ja ihan ulkomailla asti. Yleensä oon tottunu noihin kuvaajiin punasella matolla, ku o kiharat kuosissa ja tassut tahdissa.
Mut tää ny oli meikästä melkonen otos, ihan yllätettiin hotellihuoneesta ilman pöksyi ja peiton alta...et sillee...
Vain mielikuvitus on rajana tässäkin otoksessa.
Ootas vaa, oikeuressa nährään, sano..





Vantaan Hämevaarassa räjähteleviä käsveskoja


Hessu täs terve. En iha yhtään osaa selittää, miten toi mamman kassi tollee räjähti. Ihan vaan yskänpastillia yritin sieltä ettiä tolle Ihaa-aasille. Kauhee vaarallisia kasseja noilla äipäntekeleillä. Tehty mikä tehty...varppisti oli jtn ansalankoja asetettu...minä teille vielä ansalangat näytän...Eikäkö paxia huuleen ja paanalle! Jahkas tästä ensijärkytyksestä selvitään...






Lapakiston laelta lällyt litoon!

Ihan turha tulla yhtään lähemmäs sen vehkeen kanssa. Se on sillä lailla, että nää on meiän metästysmaita ja tänne ei oo kellään ylimääräisellä  M I T Ä Ä N asiaa! Ajokortti ja rekisteriote ja sassii ny! Ja sen putken kanssa siittä ny kohti asfaltoituja teitä! Hajaantukaa!
Selhviet o iha hipstereitten hommaa. T Cessu ja Dany Lahdest






Maastoutumisen mestarin mietteitä

Joskus asian voi ratkaista näinkin helposti.
Koska mä en oikeesti oo tässä, ni mua ei voi kuvata, vai voiko?
Näin maastoutuu mammaratsilta Wilson Ruovedeltä.
Ollaan niinkuin ei oltaiskaan.



Rovaniemellä löydetty saimaannorpan ja kultsun risteymä


Raita Rovaniemelt on sitä mieltä, et senkus otat vaa, minä en olekaan mikään koissukka, mä oon hylje, tai vaikka saimaannorppa. Kukas sitä ny sotkis norppaa kultsuun tai päinvaston, et ottele sinä vaa niitä kuvias iha rauhassa. Se on katos helppoa, kun sen osaa.



Tämmöttiis täl kertaa, ja loput paketissa. Ku seuraavan kerran joku lähestyy sua puhelimen kanssa, ni otapa näistä mallia, saa kuulkaas mamma- ja papparatsit otella toisistaan niitä selhvieitään.
Kyllä hätä keinot keksii ja kultsikka kaheksan.
Poistuen takavasemmalle  tutkiva shuurnalistinnne Helmi

Kiitos kuvista Joni Kohonen, Outi Impivaara, Jamppa Vierikko, Marika Lahti ja Tuula Uusitalo

perjantai 19. helmikuuta 2016

Simmisskolessa

Jufenaut frendit!

Meikä Hemppispemppis o oppinu tsimmaa. Sillee ihan foorriill!
Enne meikä kroolas kliffasti käsipohjaa elis handubotnee rantsus, mut ny o eri meininki.

No joku Hemppo vois vaa griinailla täs, et mitäs sesse tuuletat, sähä oot noutaja. Kultsu, kultsikka elis kultakutri tö koulden ritriivö, et niinku tsimmaa, no höh tiätty...

Mut katos ei oo helppoo. Meikä kato skagaa, et ku tassat irtoo botnest, et meikä lipuu johki Viroo tai Tukholmaa tai johki, eikä ikänä tuu himaa. Et sillee.
Ja sitäpaitti meikän äippä o superuimari, hakee kaikki tsebat ja damit ja muittenki rantsulelut. Mä vaa venaa strandes ku joku byyttoni ja pöllin ne. Mihis siin tarttee sit simmaa, nii et hä vaa teille.

No, ihmisäippä päätti nappaa sessee perskarvoista ja arvakkaas: se vei meikän simmishalliin, ihan semmosee sessein omaan.

No meikähän oli ekaks kaks sekkaa et mitvit...mut sit lyötii semmoset flyyttikset niskaa, niinku sesseliivit. Yks muidu nakkas kii hantaakista ja sinne läks Hemppa altaaseen ko Seppo Räty Saksassa, nii sitä toimittajaa hanee.

Paitti et meikä ei puhunu rumii vaa läks tennispallon perää uuestaa ja ueestaa ja viel uuestaa.

Meikä ui varmaa sesse-enkat siin altaas, enkä ois himaan lähteny.

Tokal kerral meitsi mitää uittajaa ees tarvinnu, ku painelin samantien tsimmaa iha urpona.
Lopus oli jo hirvee kusandeeroshätäki, mut simmasin silti, vaiks vinesin jo ääneen.

Mä venaan vaa millon äippä vie mut taas tsimmaa, o muute frendit kliffaa hei!
Ja nyyaa voi oppii vaiks ei oo iha skidi. Meikä o jo kaks.

Tsimmailemisiin Hemppa


perjantai 12. helmikuuta 2016

Ou mai gaad, meikäst tulee systeri

Tsaudihaudit frendit!

Son meikä Hemppispemppis Hemuli taas täällä!

Ja oumaigaad sentäs ku meitsii hävettää, niin noloo!

Meiä mutsi Säde on ollu sillai, niin törkeetä...ettäs kehtas...
Meikän mude, arvokas äippäihminen, antautu lemmenleikkeihi yhen Hessun kanssa tos tammikuussa.

Äipänrontti varta vasten sen sinne vei kopuloimaan ja oikee kannusti...mikä pervo. H Y I !

Meitsin sielu o iha brouken, moon hajalla ja täysin lärkyttyny tästä.

Ja mikä pahinta. O I K E E S T I, hei, se venaa.

Juuei mtn dösää steissillä, vaa skidei, vinkuloita, minisessei.

Meikä luuli olevansa mamman ainokainen rakas ja hanipöö.
Ni ei, tää syntinen Jolanda ja lortto menee ja tekee uudet skidit.
JA H E I, viel uuden jäbän kans.

Tää on meikälle iha liikaa. En kestä. Mä karkaan. Muutan mummolle.

Paitsi. Et mude sinne muuttaa ja jättää meikän. Iha ypöyksin. Äipän ja ispän kanssa.
Kaheksan viikkoo oon ilman äippää.

No, ehkä meitsi saa sitten kaiken huomion äipält ja ispält ku mude menee mummulaan pentuloimaan.

Ja kait se sielt tulee takas. Ehkä ja meibii.
Mut en kestä. Törkeetä!
Terkkulerkuin Hemppa tö hylätty yyhoolapsi







perjantai 5. helmikuuta 2016

Uusia uria

Morkkis pöpelöt!

Meikkis o ny ihan daun! En ala ja oon ihan masis ja sillai...kai.
Koht teen jonku proteesin ja skrivaan semmoset panadoolit ja meen heiluttelee niit tonne kartsalle.
Lähetän sessemeiliä yhdistyneille koirakunnille ja vaadin oikeuksiani.

Toi meikän skidi, son pölliny mun duunin. Mä oon se meiän perheen ainoa oikea, alkuperäinen frendisesse, kaverikoirien kruunaamaton kuningatar, sädehtivä persoona ja valloittavuuden hengetär.
Meikä lipuu mummun luota toiselle, äänetönnä ja uljaana ku joku svedujen Sylvia. Istuu siin ku se spiidauksen mestari, joku Toisiks Paraske, vai mikä se ny oli...

Ny toi äippis sai nuppiinsa oikeen kuningatarpläjäyksen, et Hempast kans frendisesse.
H A L O O ! Meikän heiniä, iha kokonaan ja täydellisesti, ilman muttia ja selityksii.

Mut ei, sinne läks...ku kultsu kaislikosta, ja jätti mut himaa spiidaa, meikä on khyl Ekaks Paras spiidaajasesse täs suuntaa Stadii....

No, eniveis: meikän jätti himaan goisaan ja ton urposkidin vei messsiin.
No meikähän kelas, et skidi sählää kummiski ja äippä häpee eikä jaksa sitä siel mummulas ko kaks minaa. Mä venaan ja venaan ja sit alko jo kummasti ramasee.

Hemmettiläinen! Noi tyypit oli veke ainaski sata tuntii, tai no ehkä yhen timman.
Toi skidi oli ihan polleena, ku se patseeras himaan. Siel se oli mummuilta saanu kaikki meikän rapsutukset ja halit. Kukaan ei ees ollu kyselly, mis meikä o. HemppisPemppis oli siel ringis ravannu ku parempiki perintöprinsessa, oikee Tuhkimo.
Meikäl tuli hetkeks sellai paha mutsipuoli-fiilis, mut H U O M ! vaa hetkeks.
Sit sain safkaa ja lördarii ja olin taas iha forevö häpi dok.

Vähä mä viel äippää mulkoilen, ehkä annan anteeks, ehkä en...

Siijuu ja sillai! T: Säde (ei Hemppa, kert vei mun hommat)


torstai 21. tammikuuta 2016

Miäsplunssaa ja muita tauteja

Morskis!

Ny o kuulkaas plunssakausi kohilla, ellei vallan päällänsä.
Ekaks sairastu  meiän ihmisispä. Se vaa makoili sohvalla ja huokaili, pyärtyili melkeen ja silloli kuumettaki poskessa, ainskii sata astetta. Varmuuveks se mittas sitä kuumetta varppisti joka kolmas minuutti ja piti siit sit jtn exelitaulukkoo tiatokoneella.

Silloli kans hylje nenässä. Niiku meikäl ku oli se penneliyskä. Tai no, silt se ainaski kullosti. Ku meiän iskä aivasti miesplunssassa, ni olohuoneen verhotki tuulettu. Olkkarin pöydälle kertys semmoi vuori niit mintunhajusii nessui. Siinä kuulkaas alko nokka vuotaa myötätunnosta terveemmänki oloselta tyypiltä. Eikä niit nessui saanu laittaa roskiin, ku niit pysty viel aiva hyvi käyttää...

Suihkus ei voinu käydä, ku sattu, ei vaihtaa vaatteit, sama syy. Ei syyä, paitti karssua. Ei juua, paitti limpparia ja jättää päivän saldoks ainskii seskyetkaks mukia pitki keittiöö. Joissai saatto olla viä mehuu. Yöllä iski horkkakohtaus, sit piti saada peittoo ja lääkettä ja juotavaa, semmosel kualemakoriseval äänellä. Määkä e vittiny nukkua ispän jalois, ku alko olee melkonen aromipesä koko ukko. Mukavint oli kuiteskii ku ispäihminen oli kotona, aina irtos lördarii ku se kävi hakee uuden mehumukillisen. Voin kertoo, koko aja o maggara loppu.

Äippä muris jtn et hemmetin miesflunssa ja luuli selvinneensä siittäki. Hah, voin kertoo, ei onnannu!
Luajan kiitos ispä sairastu eka, muuton sois khyl ollu vielkii sairaampi, ku mitä oikeesti. Kato, iha kiusalla. Eikä se terve o vielkää, kuulostaa iha keuhkotautiselt kissalta tai joltai semmoselta.

No, sit oli äipä vuoro. Siel se yöllä hytis peittojen alla, riivinrauta kurkus. Nii se alkaa, varrokaas vaa!
Sit se hiihteli pyjamapöksyis pitki huushollii ja teki kummiski kaikki himahommelit siin samalla.
Naisimmeisellä ku o nuha, ni se laittaa käjet kärsä eteen ja sanoo sillee nätisti: Tsiuh!
Siinei heilu ees vasemman varpaan kynsi. Nessut menee roskii kerralla ja tiskipöydäl o yks basiliskomuki vaa plunssanaisen käyttöön.

Sillai tylsä toi äippä o, ettei se oikee syä mtn. Ei se ravaa jääkaapil alvariinsa ees mehua ryystämässä.
Silt ei irtoo laisinkaan tota maggaraa kute ispältä. Se sano, et ruokahalu läks. En sitte nii tiiä, et mihin. Ite se toivo et ei tarttis palatakaan, pysyis vaa poissa. Nii, se ruokahalu.
En tajuu. Meikäl ku oli se sesseplunssa, ni khyl maistu silti ruaka, ja ihan aina ku tarjottii, ja vaikkei ois tarjottukkaa.

Meikä vahtaa reippaasti molempii, eteski äipän vieres tulee goisattuu, ku se tuoksuu hyvält, vaiks onki melkose kuuma pakkaus, sillee iha kirjaimellisesti.

Onneks o nii hemmetin kylmä, et ei tartte meitsienkää ravata ulkona alvariinsa, ku äippä o kipee. Vaik se khyl kyörää ittesä ylös, oli sit millane plunssa vaa. Iha  meiän takii.
Pietään peukkui et noi porukat paranis pian ja äipänki ruokahalu tulis takas kotiin. Saatas sitä juustoo ees vähä useemmin.
Pakkasterkuin Hemppa ja Säde



perjantai 15. tammikuuta 2016

Kaksi vuotta eikä suotta

Häfördiskäfördi!

Meitsil o bileet, geimit, bibikset, kuulkaas greisibailataan koko heela natten. Bileistetään menee ja krebataan meikän syndei. Meitsi o kaksvee, N I H, kelatkaa ny. Aikuinen nainen. Voopvoop ja sillai!

Ja V O I H A N vitalis meikä vaa kelaa! Mitää krebattu, nakkikakkuu tuli ja yks pinkki tipu, äippä anto. Mude nylpytti tyynyy ja meikä mudee. Ispä makas sohvalla jossai plunssassa ja ne vaa tsiigas jtn telsuu. Kusanderit heitettii ja sit mentii goisaa.

Siin sit soffal elbatessa tykönäni mietiskelin, et mite o menny kaks vuotta, noin niinku omast mielestä?

Et oonkos ny niinku aikuinen nainen, viksu ja vilmaattinen sesse, joka:
- ei enää suhtaudu uusiin asioihin voimakkaasti reagoiden
-  ei venytä omistajansa asettamia rajoja
-  muistaa kaiken oppimansa
-  ei remmirähjää
-  keskittyy
- ja on muuteski niinku mutsi, hiileen haaleen hillitty ja hallittu

Juuei, sopii meikälle ku sialle otsatukka, ei oo niinkos meikän napukippo....
Kattokaas ko meitsi o enemmänki tommoi individualisti, jota ei paljon kikkelijatsit kiinnosta.
ET tänkjuuverimats vaa ja eelleen jatkan valitsemallani polulla. Sillä:
-  jolle eileski vetäsin pimeessä hirveet hipulihaukut, oli nähkääs kinos polun eessä
-  jolla voi kilaroida kaneille, rusakoille ja kaiken maailman ökkömönkiäisille, joit ei ees kukaa nää
-  jolla voi vetää nii et silmät o sikkaralla ja pilli vaa pihisee
-  jolla voi ihan autofnouveer alkaa muden kans painii nii et äippä makaa potslojona ojan pohjalla
-  jolla voi uberisti diggailla reenaamisesta ja sit saada toko for dummies- radalla hyvät bojot
-  jolla voi eka hilluu jossain näytelmis ja sit esiintyy kummiski melkeen ihan prona
-  jolla saa olla kaikkien raksupoksu, ilonen ku ilmapallo ja äipän ja ispän rakkauspakkaus

Viimeisenä vaan ei vähäisenä meitsi haluu toivottaa hauskaa syndee kaikille broideille ja systereille ja muistakaa,
Parempi nakkiöverit ku vajarit!
Anarkiaa koissupuistoihin t: Hemppis pemppis kaksvee







torstai 7. tammikuuta 2016

Pakkasen puremaa

Jeppismeininkiä!
Ny o tullu galsa. Frysaa kusanderitki mutkalle. Kakkeli huurtuu ennen ku irtoo. Ripsa o äkäsee moderni taideteos. Jäätyy göggäreeks ennesku osuu napikselle, elis napajäätikölle. Kirsut hönkien dallataa pitki hankee.

Jännän kirpakka fiilis, ku yhtäkkii alkaa nipsaa tahveleista, sit saa alkaa vetää semmost rumbaa, sambaa ja chachaa ettei o tosikaan.

Ikinä en o mutsii nähny nii reippaana dallailee ku tos kirpees talvisäässä, kato sillon hirvee kiire heittää pisundeerokset mäjelle ja sit eiku H I M A A N !

No, on täs jotai kummaaki menos. Kelatkaa ny, meikälle lyötii rotsi niskaan. Semmonen verkkarirotsi. Mutsil o joku pähee haitekki-uberpakkasasu. Meikälle lyötiin hoomansysterin vanha verkkatakki niskaan. Vetskari selkää ja fikkat eteen. Kas ku en saanu fikkoihi omia gaggapussukoita. Magas lukee et Vantaan uimarit...mä mtn uimaria oo nähnykkään, paitti jos son enne, ko mähän lupasin oppii tsimmaa tänä vuonna...ounou!

Sit meikä kuuli, et äippä puhu jostai tossuist. Jumangegga, joku roti! Meikäl o jo tassukat ja päpälät, iha neljä tsibaletta. Niihi ei tartte koskee. Paitti ku rimmataan ja manikyroidaan. En tykkää, mut siedän. Ja siinä menee raja. Nouvei housei meitsille päpälöihin mitään. Äippä koklas himas jtn sukkii viritellä tassuloihin. Meitsi heitti sellaset neliraajasätkyt ettette oo nähnykkää. Makoilin siin olkkarin plaattialla ku lakon tehny portsari. Dallatkaa yli vaa, tosson narikka ja sillee...Siinä oltiin kuulkaas kaukana meikäläisen mukavuusalueelta. En khyl ihan tost tempauksest anna äipälle viikon mukavikon palkintoo, EN TOD! Et thänkjuuverimats ja pidä tunkkis. Ja sukkas! Meitsi vetää kolmen tassan tanssia ja hiihtää himaan äs suun äs possibel. Kyllä näi o näkkileivät.

Iso handu kaikille koissuille, jotka tahveleita pitää, ootte fiksui, mut men kestä. Kato ku ei oo sitä fiilistä, niinko pohjakosketusta, vaiks oliski hiukka jäisempi.

Eka jengi vinee ku o liia lämmin ja stikkaa vodaa, sit ne inisee ku o liia galsa. Sitku suulis brennaa ni ei o kliffaa sekään. Liia hiki. Ota ny sit näist selvää. Oli keli mikä hyvänsä ni se on oikee. Kato tää on vaa kledjuista kii. Tai mieluusti ilman.

Et kiitsa vaa ku luit loppuun ja jaksoit tänki t: Hemppa ja Säde