torstai 25. lokakuuta 2018

Kinkun kirjoituksia: ihmislasten koulusta

Terve taas vrendit!

Ny on lomat lusittu ja meikämandoliini is bäk!

Näin tossa yks aamupäivä ihmismummun, ku olin Usva-siskon kans lenkillä. Aijettä oli hauskaa.
Mummu oli menossa siitä työpaikaltaan, ihmiskoulusta kotia kohti ja se oli aika surkeen olonen, sillee häntä koipien välissä ja korvatki lerputti.
Minä ja Usva sitä kauheesti yritettiin piristää hyppimällä vasten ja pussaamalla nenään.
Kovasti se meitä rapsuttelikin ja kiirehti sitten bussille naama kuolassa ja talvitakki mudassa.

Minä sitten kotona jäin miettimään et miks se ihmismummu oli töistä tullessaan niin surkuna, ihan ku ois paras luu viety just nenun eestä, nii surkeena se oli.
Helmiäippä sitten mulle valisti, et millasta sen työ on.

Ihmismummu on joku ihmeen erikoisope. Sen hommana on olla supersydämellinen ja auttavainen kaikille niille ihmislapsille, jotka tarvii ihmislasten koulussa apua vähän enemmänki.
Yleensä se tykkää kovasti työstään, mutta välillä sille tulee se surumieli, kun osa niistä ihmislapsista ei olleskaan arvosta sen hommaa.

Ykski päivä se yritti auttaa yhtä poikalasta laskemaan tehtäviä, ni se poika käski sen mennä haistelemaan vaikka mummukoiran pyllyä! Minä nyt vallan ymmärrän, että sehän on tutustumiskäsky, mutta ihmismaailmassa ei vissiin niinkään.
Sitten se jatkoi vielä ja käski tän erikoisopen painumaan tyttökoiran pimpsaan ja vielä haistelemaan sitä! No eihän meiän mummu oo mikään innokas uroskoira, et höh. Eikä se ees mahtuis mihkään semmosiin, ne on kuulkaas ahtaita paikkoja ne!

Kerran se vei sitten nuorisoo ruokalaan, son niinku meiän keittiö, mut hirveen iso ja siellä on kuulkaa herkkupaloja lattiat täynnä. Oikea koissulien paratiisi! Yhtään en ymmärrä, kun kerran lämmintä ja minusta vallan maukasta ruokaa olis ollut tarjolla, ni nää mukelot tuumas vaan ovelta et voihan pimpsa, mitä kakkaa! Ja lähtivät sitten luvatta lähimarkettiin sipsin ja limukan ostoon.

Kyllä meikämandoliinikin sipsistä tykkää, mutta kunnon ruokaa pitää koiralapsen saada, että jaksaa hyppiä ja pomppia ja opetella sessejuttuja. Eikä siellä ruokalassa ees ollut mitään pimpsoja tai kakkaa tarjolla, vaan kanakastiketta ja riisiä, N A M!

Useimmiten ihmismummu on kummiski ihan iloinen, koska moni koululainen tykkää mennnä sen tunneille opiskelemaan laskujuttuja ja jotain enkkuu ja ruotsii. Yhtään en tiiä, et mitä ne on, mutta varmaan neki harjoittelee siel herkkunamien kanssa et istu ja paikka. Ja tietty katso ja kuuntele.
Ne mä meinaan osaan jo aikas hyvin kanssa. Vaik oon vasta kaks.

Mun pitäs varmaan mennä ihmismummun kaiffariks sinne kouluun. Kato aina ku joku käskis haistella pyllyy tai painuu pimpsaan, ni meikkis vois näyttää, et ei kannata. Pimpsaan ei mahu ja pyllyssä voi haista aamuinen kakka. Opettaisin minä niille myös rapsutusterapiaa ja halijaxuja. Ja jos joku kävis ihan riehuu, ni ottaisin sen riehokkeen Taimisyleilyyn, sieltä kun ei ihan heti pääsiskään poies.

Tsemppiä syksyyn kaikille ja toivotaan paljon lumisadetta, etten enää sotke sitä mummun takkia
Rakkain terveisin Taimikinkku Minellin



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti