Mun on ihan pakko keltoo, ku mun mummukoilalla ja Helmiäipällä on ollut viime aikoina sulu puselossa.
Ne kun tykkää kissoista, koilista, pupuista, malsuista, kanoista, tipuista ja naapulin tädistä.
Ja Leevikissasta.
Nii, ni niitten pelheen Leevikissapoika on ollu hilveen kipee.
Se Leevi on jo vanha poika ja sillon vähä huanot hampulit. Se on melkeen kolmetoista tai jtn. Sitte nii sille tuli semmoi kauhee mätäpatti leukaan ja sitte se läjähti. Nii se patti, ei Leevi.
Leevipoika vietiin sitte lääkäliin ja hoidettiin ja annettiin lokotuksia ja pestiin
ja pantiin ämpäli päähän.
Sitte se Leevi vaa pönötti saunan lauteitten alla ja tuijotti tyhjyyteen. Väkiste annettiin lääkettä ja sitte se taas pönötti. Mummun ja äipän ihminen vaa itkee tihlusti menemään ja ylitti hoitaa sitä kissaa.
Sitte se soitti eläinlääkäliin ja valas semmosen hilmusulkean ajan sille Leeville. Semmosen ikiunilääkäliajan. Ja sitte se itki taas vähän lisää. Illalla se ihminen meni vielä lapsuttelee ja pitää hyvänä sitä Leevikissaa, äippäHelmi oli sen apuna. Leevikissa vaa pönötti ja nuokkui.
Sitten niitä uutisia:
Aamulla se mummun ja äipän ihminen heläs mieli multuneena ja lähti laskain mielin kohti kamalaa päivää.
Eikäkös Leevikissa ollut siellä saunassa ja puski sitä jalkaan ja hulisi ja pulisi ku mikäkin genelaattoli ja söi kissanlaksuja ja oli käyny laatikolla pisulilla ja kakkelillakin. Sitten se joi vettä päälle ja kävi tyytyväisenä köllöttelemään sen ihmisen kinttuihin.
Illalla se ihminen oli aatellu, et ei enää vanhaa kissukkaa kiusata ja oli ottanu sen tyhmän ämpälin pois sen Leevikissan päästä.
Silloin oli tapahtunut pääsiäisen ihme ja Leevikissa oli alkanut taas syödä, juoda, pestä ja pissiä. Sen ihmismummun oli sittenii pakko peluuttaa se sulullinen lääkäliaika ja käyttää sitä Leevikissaa vaan talkastuksessa uuelleen siellä hoitolassa. Nekin oli sitä mieltä, että Leevikissa voi jo paljon palemmin ja saa jatkaa pääsiäisihmeenä olemista tai olla joku Lasalus tai semmoi...
Nii, mitä tästä opimme: koskaan ei voi tietää, milloin on kenenki viimeinen päivä ja joskus se ei olekaan viimeinen. Ja muistakaa pestä hampaat. Mummukoilalla ja Helmiäipälläki o ihan plänikät hammashaljat nyt. Ja pihvinmakuista hammastahnaa. Et sillee.
Tämmösi tällä keltaa ja hyvää pääsiäistä ja sen ihmettä kaikille
tee Taimikinkku Minellin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti